Miksi paikallinen sopiminen on niin iso asia? Tätä hallituksen ajamat uudistukset tarkoittaisivat työntekijälle

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    Pauliina Ainasoja

    pauliina.ainasoja(at)mtv.fi

    @ainasojapauliina

    Petteri Hiltunen

    petteri.hiltunen(at)mtv.fi

    Työ- ja sosiaalioikeuden apulaisprofessori Jari Murto Helsingin yliopistosta kertoo videolla, miksi hän pitää hallituksen kaavailemia työmarkkinamuutoksia suurina, vaikka hallitus itse väittää toisin.

    Poliitikot ja ammattiyhdistysväki ovat viime viikot puhuneet taajaan paikallisesta sopimisesta yrityksissä, mutta mitä se tarkoittaa tavallisen palkansaajan kannalta?

    Paikallisessa sopimisessa työehdot sovitaan työpaikkakohtaisesti, mutta se ei ole nykyään mahdollista aloilla, joilla on voimassa yleissitova työehtosopimus. Tähän hallitus hakee nyt muutosta.

    Suomessa on yli 200 työehtosopimusta, joiden välillä paikallinen sopiminen vaihtelee Murron mukaan hyvin paljon.

    Pieni vai suuri muutos?

    Murto korostaa, että vaikka joillakin aloilla kaavailtujen muutosten vaikutus ei ole suuri, toisilla on riski, että työehtosopimukset eivät jatkossa olisikaan yleissitovia. Tämä voisi mahdollistaa esimerkiksi palkkojen heikentymisen.

    – Jos työntekijän vähimmäisehdot määräytyvät yleissitovan työehtosopimuksen perusteella tällä hetkellä, mutta työnantajan järjestäytymisaste vähenee, tällaisella alalla on riski siitä, että vähimmäisehdot alkavat heikentyä.

    Yleissitova työehtosopimus sitoo kaikkia kyseisen alan työnantajia, ja takaa kaikille työntekijöille samat vähimmäisehdot. 

    Normaalisitova työehtosopimus taas sitoo vain sen allekirjoittaneita työnantajia. Murron mukaan paikallista sopimista on kehitetty kymmeniä vuosia juuri normaalisitovuuden piirissä.

    Hän katsoo, että hallitus on nyt siirtämässä sitä sellaisenaan yleissitovien sopimusten puolelle. Etenkin valtiovarainministeri Riikka Purra on vakuutellut, ettei kyse ole isosta muutoksesta.

    Murto on toista mieltä, ja häntä huolettaa erityisesti pitkän tähtäimen suunnitelman näennäinen puute.

    – Mahdollisesti yhdessä yössä ei tapahdu mitään, mutta me emme tiedä mikä on tilanne viiden tai kymmenen vuoden päästä. Ei meillä ammattiyhdistysliike nyt aloittaisi kolmatta viikkoa lakkoja, jos kyseessä olisi pieni uudistus.

    Mitä voi sopia paikallisesti, ja mikä on muuttumassa? Katso Jari Murron koko haastattelu tästä:

    Lue lisää aiheesta:
    Työmarkkinat Orpon hallitus MTV Uutiset Live Uutisohjelmien aiheet Kotimaa

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •