Perustuslakivaliokuntaa on kritisoitu liiallisesta politisoitumisesta ja etenkin puheenjohtaja Heikki Vestmanin käytöstä on pidetty epäasiallisena.
Perustuslakivaliokunnan jäsen, SDP:n kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä katsoo perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan Heikki Vestmanin (kok.) käyttäytyneen epäasiallisesti yhdessä valiokunnan kokouksessa.
– Ehkä yhdessä yksittäisessä kokouksessa, mutta en voi sitä yleistää, Ojala-Niemelä sanoo.
– Puheenjohtajallakin on luonnollisesti oikeus kysymyksiin. Ei ole niin, että hänen pitää olla tuppisuuna, hän jatkaa.
Kokonaisuudessaan Ojala-Niemelä katsoo, että Vestman on toiminut "ihan asiantuntevasti ja asiallisesti" perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana. Ojala-Niemelä toimi itse perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana vuosina 2021–2023.
– Tietenkin valiokunnan puheenjohtajan on muistettava myös, että perustuslakivaliokunnan jäsenet eivät ota ohjeita vastaan. Eivät ministereiltä, eivätkä omilta eduskuntaryhmiltään, Ojala-Niemelä sanoo.
Keskustelu perustuslakivaliokunnasta ja sen toiminnasta otti kierroksia, kun Helsingin Sanomat julkaisi emeritusprofessori Kaarlo Tuorin haastattelun, jossa tämä katsoi, että oikeusvaltio on Suomessa vaarantunut ennennäkemättömällä tavalla.
Tuori kritisoi kovin sanankääntein perustuslakivaliokunnan puheenjohtajaa Vestmania.
Kokoomuksen kansanedustaja, perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Heikki Vestman kesäkuussa 2024.
– Puheenjohtaja pitää johtotähtenään hallituksen esitysten runnomista lävitse, tarttuu asiayhteydestään irrotettuihin oikeudellisiin oljenkorsiin ja näennäisperusteluihin, inttää asiantuntijoita vastaan ja esittää heille johdattelevia kysymyksiä. Tällaista ei ole ennen tapahtunut, Tuori sanoi Helsingin Sanomille.
"Asiantuntijat politisoituneet enemmän"
Asiantuntijat ovat politisoituneet enemmän kuin perustuslakivaliokunta, väittää perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja vuosina 2003–2011 toiminut Kimmo Sasi (kok.) MTV Uutisten haastattelussa.
– Kun puhutaan perusoikeuksista, ovat ne moraalisia arvoja ja niihin sisältyy tiettyä harkintaa; mitä perusoikeutta painotetaan suhteessa toisiin perusoikeuksiin, Sasi jatkaa.
Kiistelty käännytyslaki meni läpi perustuslakivaliokunnassa, vaikka lakiesitys on ristiriidassa Suomen perustuslain ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kanssa.
Kansanedustaja Kimmo Sasi (kok.).
Emeritusprofessori Tuori väitti Helsingin Sanomien haastattelussa, että "perustuslain ennakkovalvonta, joka meillä kuuluu perustuslakivaliokunnalle, on tällä hallituskaudella johdonmukaisesti pyritty tekemään hallitukselle vaarattomaksi".
Poikkeuslaki vaatii eduskunnassa viiden kuudesosan enemmistön, jotta se saataisiin voimaan tällä vaalikaudella. Nyt katseet kohdistuivat oppositiopuolue SDP:hen. Puolue edellyttää, että lakiesitys kävisi hallintovaliokunnan muutosten jälkeen vielä kerran perustuslakivaliokunnan tarkastelussa.
Tällä hetkellä käännytyslaki on hallintovaliokunnan käsiteltävänä. SDP:n kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä sanoi tiistainaamuna olevansa siinä käsityksessä, että käännytyslaki tulee vielä kerran perustuslakivaliokunnan pöydälle.
– Olen siinä käsityksessä ja näin toivon, että on, Ojala-Niemelä sanoo.
Kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.) kesäkuussa.
"Se on järjestelmän loppu, jos näin tapahtuu"
Sasi korostaa sitä, että perustuslakivaliokunta pyrkii päätöksissään yksimielisyyteen. Kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä on samaa mieltä. Politisoituminen on hänestä jotain, jota perustuslakivaliokunta pyrkii parhaansa mukaan välttämään.
– Se on järjestelmän loppu, jos näin tapahtuu. Aina pyritään yksimielisyyteen ja äänestysratkaisut ovat harvassa, Ojala-Niemelä sanoo.
– Äänestysratkaisutkaan eivät ole merkki politisoitumisesta, vaan on voitu päätyä kahteen eri näkemykseen. Äänestystulokset eivät yleensä noudata hallituksen jakolinjoja, Ojala-Niemelä sanoo.
Sasin mukaan osa ongelmaa on siinä, että vaikka mitään lakiesitystä ei vielä olisi olemassakaan, on asiantuntijoita, jotka kertovat medialle, ettei jotain lakia voida hyväksyä.
– Emeritusprofessori Tuori on yksi heistä, jotka herkästi antavat kantansa. Hän sanoo, ettei jotain missään tapauksessa voi näin tehdä. Sitten kun niin voidaankin tehdä, hän joutuu hieman hankalaan asemaan, Sasi arvioi.
Lue myös: Käännytyslakiin etsitään yhä ratkaisua, jonka riittävän moni kansanedustaja voisi hyväksyä
Purra jyrähtää käännytyslaista: "Kumpi on tärkeämpi?"
HS: RKP:n puheenjohtajan Adlercreutzin mukaan Suomeen tarvittaisiin perustuslakituomioistuin
Pöllöraati käännytyslaista: "Kohta tulee varmaan Kalevi Sorsan haamu ottamaan kantaa"
Oikaisu 2.7.2024 kello 10.41: Sitaatin "Puheenjohtaja pitää johtotähtenään hallituksen esitysten runnomista lävitse, tarttuu asiayhteydestään irrotettuihin oikeudellisiin oljenkorsiin ja näennäisperusteluihin, inttää asiantuntijoita vastaan ja esittää heille johdattelevia kysymyksiä. Tällaista ei ole ennen tapahtunut" sanoi emeritusprofessori Tuori, ei kansanedustaja Vestman.