Yhdeksän vuotta sitten Kimmo Oksasen elämä muuttui. Kaikki alkoi pienenä kutinana ihan tavallisena iltana. Kutina kuitenkin yltyi, kasvoihin nousi rakkuloita. Sitten Oksanen kiidätettiinkin sairaalaan.
Herpesvirus ja stafylokokkibakteeri olivat vallanneet kasvot, ja mies kävi pari kertaa lähellä kuolemaa. Verenkiertoon infektiot eivät kuitenkaan päässeet. Oksanen selvisi, mutta menetti kasvonsa.
Kauhistus. Se oli ensimmäinen ajatus, mitä Oksanen mietti sairaalassa nähdessään kasvonsa. Seitsemän viikon ajan hänen silmänsä olivat ummessa, lopulta päälaki ja kasvot olivat olleet mustan nekroosin peitossa. Kun kuolio häipyi, kasvot arpeutuivat ja arvet vetivät ihoa ja jopa silmiä eri suuntiin.
Bonnierin Suuri Journalistipalkinto 2015 -kilpailussa palkittu Oksanen Helsingin Vanhalla ylioppilastalolla 15. maaliskuuta 2016.
– Olin kuin avaruushirviö. Olin masentunut ja epätoivoinen, mutta onneksi lääkkeet olivat niin hyvät, etten tajunnut, kuinka kusessa olen, Oksanen kertoo nyt Huomenta Suomen haastattelussa.
Kirjailija ja toimittaja Oksanen on kirjoittanut toipumisestaan suuren Journalistipalkinnon napanneen kirjan Kasvonsa menettänyt mies. Kirjoittaminen kannatteli häntä eteenpäin myös sairaalavuoteella, siellä hän kirjoitti loppuun kirjan Kerjäläisten valtakunta. Pian ilmestyy Oksasen ja valokuvaaja Heidi Piiroisen yhteistyö, joka kertoo Helsingissä kymmenen vuotta kerjänneen romaninaisen tarinan.
Helsingin Sanomien toimittaja, kirjailija Kimmo Oksanen julkisti Kasvonsa menettänyt mies -kirjan Helsingissä ravintola Dubrovnikissa torstaina 26. helmikuuta 2015.
"Lapset tuijottavat eniten"
Ennen sairastumistaan Oksanen tapasi usein olla masentunut. Sairastuminen ja sitä seuranneet 13 leikkausta ovat kuitenkin karistaneet miehen hartioilta omahyväisyyden pölyä ja suuria luuloja.
– Olen kiitollisempi elämästä kuin ennen näitä operaatioita. Ajoittain olen saanut laskeutua polvilleni.
Oksanen hymyilee, naurahtaa ja kertoo avoimesti matkastaan kohti onnellista, empaattista minää. Välillä hän pyyhkäisee kyyneleen poskelta; hän on menettänyt neljästä kyyneltiehyestään kolme ja silmäripset ovat tuhoutuneet.
– Silmät tuppaavat vuotamaan.
Tuijotukseen hän on jo tottunut. Kaduilla näkee Oksasen sanoin niin monenlaista kulkijaa: joiltain puuttuu käsiä ja joiltain jalkoja.
Kimmo Oksanen vuonna 2006, kun kasvot olivat vielä ennallaan.
– Mutta lapset ovat hauskoja: ne tuijottavat eniten ja häpeilemättömästi. Antaa tuijottaa vaan, Oksanen sanoo ja naurahtaa.
8:35
Suomi maailman kärjessä 3d-printtauksessa
Huomenta Suomen haastattelusohvalle Oksasen seuraksi istahtaa Suomen johtava plastiikkakirurgi Patrik Lassus. Lassus johti noin vuosi sitten Suomen ensimmäistä kasvojensiirtoa. Kasvojensiirto on vaativa operaatio, jota tehdään vuosittain koko maailmassa vain pari kappaletta.
– Siinä jännitti eniten se, ettei leikkausta voinut harjoitella. En voinut katsoa, kun joku toinen teki sen, Lassus kertoo nyt.
Lassus kiittelee lähetyksessä muun muassa Jyrki Vuolaa, jota kutsuu mentorikseen. Vuola on ollut mukana myös Oksasen matkassa.
– On sanottu, että kirurgit, merikapteenit ja lentokapteenit ovat jumalia. Kyllähän nämä tekevät äylttömiä hommia, Oksanen sanoo kuultuaan Lassuksen mietteitä kasvojensiirrosta.
Oksanen Huomenta Suomen sohvalla.
Lassus kertoo myös, että Suomi on maailman kärjessä ihmisen varaosien 3d-printtaamisessa.
– Tänään itselläni on edessä alaleuan korjausleikkaus. Siinä on printattu titaaninen varaosa leukaan. Tämä on jo rutiinia, Lassus sanoo.