Aleksi Rantakokon elämä muuttui peruuttamattomasti vuonna 2019. Rajut vatsakivut paljastuivat haimatulehdukseksi, josta alkoi vuosien sairaala- ja leikkauskierre.
Sen piti olla hauska elokuinen ilta 30-vuotiaan Aleksin elämässä. Aleksi oli aloitellut iltaa yksin omalla asunnollaan, mutta myöhemmin oli tarkoitus tavata sisaruksia ja muita sukulaisia Ainolan puistossa.
Aleksilla oli ollut epämääräistä vatsakipua pitkin iltaa, mutta hän ajatteli sen johtuvan Crohnin taudista, joka hänellä oli diagnosoitu 14-vuotiaana. Crohnin tauti on tulehduksellinen autoimmuunisairaus, jonka taudinkuvaan vatsaoireet kuuluvat.
– Taudin myötä vatsakivut olivat lähes päivittäisiä. En osannut ajatella, että vatsakivut johtuisivat jostain muusta kuin siitä taudista. Ajattelin, että se on sitä vanhaa samaa.
Järkyttävä vatsakipu iski
Aiemmin muutaman oluen juonti oli rentouttanut oloa, ja auttanut myös vatsakipuihin. Näin Aleksi ajatteli tapahtuvan tälläkin kertaa. Toisin kuitenkin kävi.
Vatsakipu iski järkyttävän voimakkaana.
– Niin kovaa ja lamaannuttavaa kipua en ollut kokenut koskaan aikaisemmin.
Aleksi soitti hätäkeskukseen, joka tiedusteli, pääsisikö hän vatsakivuiltaan avaamaan oven ensihoitajille. Hän ei osannut vastata varmasti.
Mikä aiheutti kivut?
Sairaalassa vatsakipujen syytä ei osattu heti paikantaa. Niiden arveltiin johtuvan niin sappikivistä kuin suolitukoksestakin. Puolen yön aikaan sairaalaan saapuessaan Aleksi oli reilun promillen humalassa, joten yhdeksi syyksi epäiltiin myös alkoholia.
Haimatulehdukseksi kivut diagnosoitiin noin vuorokautta myöhemmin.
– Olin todella kipeä, mutta onneksi en muista siitä juuri mitään, se oli niin kivulias hetki.
Lue myös: Jere Karalahti makasi kuoleman kielissä, äidiltä hiljentävät sanat jälkeenpäin – "Kovia juttuja"
Vatsa avataan rintalastasta alaspäin
Jälkeenpäin vanhemmat ja sisarukset kertoivat Aleksille häneen maanneen sairaalasängyssä hikilammikossa.
Sairaalassa Aleksiin alkoi kerääntyä nestettä, kun munuaisten toiminta häiriintyi. Tässä vaiheessa vatsa jouduttiin avaamaan rintalastasta alaspäin, jotta vatsaontelon painetta saataisiin laskettua.
– Kun vatsa avattiin, huomattiin, että sappirakko on räjähtämässä. Sappirakko poistettiin ja samalla havaittiin haiman menneen lähes kokonaan kuolioon.
"Olihan se shokki tajuta..."
Haiman kuollutta osaa poistettiin sitä mukaa kun kuolio eteni. Nyt sitä on Aleksin mukaan jäljellä noin puolikkaan peukalon kokoinen pieni murunen. Haima ei tuota enää insuliinia, joten Aleksilla puhkesi diabetes.
Oulussa Aleksi oli tehohoidossa yhtäjaksoisesti 111 päivää. Suurimman osan tuosta ajasta häntä pidettiin keinotekoisessa koomassa.
– Vaikka olin koomassa, isäni kävi katsomassa minua kaksi kertaa vuorokaudessa. En ole siinä vaiheessa elänyt itseäni varten, vaan että toisilla olisi helpompaa.
– Ensimmäiset muistikuvat ovat jossain vaiheessa marraskuuta. Olihan se shokki tajuta, että tässä on mennyt monta kuukautta, eikä itsellä ole ollut asiasta mitään tietoa.
Aleksi Oulun yliopistollisen sairaalan teho-osastolla marraskuussa 2019. Tässä häntä nostetaan istumaan ensimmäistä kertaa tehohoidon aikana.
Sydän pysähtyy
Ensimmäisen sairaalajakson aikana Aleksille tehtiin lukuisia leikkauksia, joita ilman hän olisi todennäköisesti kuollut.
Tehohoidossa hänen sydämensä pysähtyi kertaalleen, ja hänellä oli myös verenmyrkytyksiä. Munuaisten vajaatoiminnan takia hän on joutunut olemaan kytkettynä myös dialyysilaitteeseen.
– Kaiken kokemani jälkeen on ihme, että olen elossa, Aleksi sanoo.
Aleksin kunto sairaala-aikana vaihteli laidasta laitaan. Ratkaiseva edistysaskel parempaan suuntaan otettiin, kun kylkeen asennettiin alipaineimulaite.
Tila kohenee hetkellisesti
Operaatiota varten kylkeä jouduttiin avaamaan parikolmekymmentä senttiä, mutta laitteen avulla saatiin imettyä pois muun muassa vastaonteloon kertynyttä haimanestettä.
Joulukuussa Aleksi siirrettiin vuodeosastolle. Alkuun tilanne oli kuitenkin niin haastava, että hänen huoneessaan oli hoitaja ympäri vuorokauden.
– Se oli kuin teho-osaston ja vuodeosaston välimuoto. Siinä vaiheessa minua ei voitu jättää ilman valvontaa.
Koko sairaala-ajan Aleksi oli käytännössä vuodepotilaana. Helmi-maaliskuun vaihteessa vuonna 2020 hänet siirrettiin kuntoutusosastolle. Pitkäkestoinen tehohoito oli jättänyt jälkensä, sillä Aleksin piti opetella uudestaan sekä istumaan että kävelemään.
– Se veti aika hiljaiseksi.
"Osa paskoista tuli ulos kyljestä"
Vaikka kuntoutusjakso sujui pääsääntöisesti hyvin, oli aiemmin avatun kyljen puolelle kehittynyt paksusuolen fisteli. Tämä tarkoittaa sitä, että tulehduksen jälkeen oli syntynyt käytävä suolen sisältä iholle.
– Kirjaimellisesti sieltä alkoi tulla osa paskoista ulos. Jos ehti tulla kunnon vessahätä, niin paine purkautui kyljen kautta. Se oli hallitsematonta, joten jokainen voi kuvitella millaista se on.
Myös kyljessä ollut haava oli tästä syystä jatkuvasti pahoin tulehtunut.
Lue myös: Tutkimus löysi tälle vakavalle sairaudelle jopa alkoholia pahemman riskitekijän – tupakoijat sairastuvat kolme kertaa savuttomia todennäköisemmin
Kuntoutusjakson jälkeen Aleksi asui isänsä luona vuoden verran. Hän ei ollut parantunut kunnolla, ja oli pitkän aikaa epätietoisuutta siitä, mitä hänelle voidaan tehdä, ja mikä on ylipäänsä järkevää.
Tehtävä ei ollut helppo myöskään isälle. Hoitamista oli paljon, eikä se ollut opettajaisälle tuttua.
– Vanhemmiltani on vaadittu älyttömän paljon, ne ovat olleet minun sairaanhoitajiani. En olisi ihan heti ajattelut, että isästä on siihen. Se oli pakon sanelema tilanne.
Huippukirurgi leikkaa
Aleksin asuessa isällään, oli häntä Oulussa leikannut kirurgi ollut yhteydessä Helsingin Meilahden sairaalan päivystyskirurgian ylilääkäriin, vatsaelinkirurgi Ari Leppäniemeen.
Leppäniemi on tullut tunnetuksi muun muassa Hyvinkäällä hirvikiväärin luodista haavoittuneen poliisi Heidi Foxellin hengen pelastaneena lääkärinä. Leppäniemi lupasi leikata Aleksin Meilahdessa.
Juttu jatkuu linkkien jälkeen.
Katso koskettava hetki: Joukkoampumisen uhri Heidi Foxell seisoo ensimmäistä kertaa omilla jaloillaan loukkaantumisen jälkeen
Onnekas moka sai Heidi Foxellin nousemaan pyörätuolista – vaimon oivaltava kysymys johti käänteeseen henkisessä toipumisessa
Aleksin tilanne oli huono, eikä vatsakirurgikaan voinut luvata käännettä parempaan.
Ensimmäiseksi Meilahdessa yritettiin korjata vatsaa, joka oli aukaistu aiemmin, ja johon oli muodostunut suuri tyrä. Korjausta yritettiin tehdä ottamalla vasemmasta jalasta reisilihasta. Leikkaus kuitenkin epäonnistui.
Epäonni ei jäänyt tähän. Meilahdessa Aleksilla repesi paksusuoli, ja myös kivunlievityksessä käytetty epiduraalipuudutus aiheutti ongelmia.
– TT-kuvauksessa tehtiin löydös, jossa epiduraali oli aiheuttanut hematooman selkäytimeen. Siinä oli halvaantuminen todella lähellä.
Aleksi Meilahden tornisairaalan pihalla Helsingissä toukokuussa 2021.
Äidin luokse Rovaniemelle
Yhden leikkauksen jälkeen iso verisuoni repesi. Tällä kertaa mukana oli tuuriakin, sillä Meilahdessa oli verisuonikirurgi päivystysvuorossa.
– Jos verisuonikirurgi ei olisi ollut töissä, niin se olisi ollut menoa.
Lukuisten leikkausten jälkeen kylkeä ja vatsaa saatiin suljettua. Kun lihaksen asentaminen vatsaan ei onnistunut, rintalastan alapuolelle jäi noin tennispallon kokoinen reikä, josta pullotti paksusuoli. Vatsareiän kohdalle yritettiin tehdä avanne, mutta se ei onnistunut. Jotta vatsan sai toiminaan järkevästi, Aleksille tehtiin ohutsuoliavanne.
– Meilahdesta minut kotiutettiin siinä kunnossa, että minulla oli reikä ylävatsassa ja ohutsuoliavanne. Menin äidin luokse Rovaniemelle, jossa hän hoiti minua puoli vuotta.
Moni olisi vastaavassa tilanteessa jo luovuttanut ja lyönyt kortit pöytään, mutta ei Aleksi.
Kahden prosentin todennäköisyys
Perheen tuki, oma asenne ja lääkäreiden uskomaton ammattitaito, Aleksi luettelee syitä, miksi hän on yhä tässä kertomassa tarinaansa.
– Yksi lääkäreistä sanoikin, että yhdessä vaiheessa todennäköisyyteni selviytyä oli kahden prosentin luokkaa. Se on aika mitätön todennäköisyys. En lähtisi lyömään vetoa sen puolesta.
Pysyvä käänne parempaan
Meilahti kutsui Aleksia jälleen toukokuussa 2022. Tuona ajanjaksona tapahtui Aleksin mukaan koko sairausajan paras käänne.
– Tehtiin leikkaus, jonka avulla avanne saatiin pois. Poistettiin paksusuoli kokonaan ja ohutsuoli yhdistettiin suoraan peräsuoleen. Se oli kuin lottovoitto. Ihan älyttömän mahtava tilanne.
– Kun ensimmäisen kerran leikkauksen jälkeen kävin vessassa, niin hyvä ettei itku päässyt. Homma toimi oikeita reittejä pitkin.
Pitkät tehohoitojaksot ovat vieneet Aleksi kävelykyvyn kolme kertaa. Tässä Aleksi kävelee Meilahdessa viimeisimmän leikkauksen jälkeen kesäkuussa 2022.
"Elämästä saattaa tullakin jotain"
Edellisen kerran Aleksi kotiutui Meilahdesta ambulanssikyydillä, nyt hän palasi Ouluun junalla.
Vuoden 2022 juhannuksen Aleksi vietti vielä äitinsä luona Rovaniemellä, mutta sen jälkeen hän muutti asumaan omaan kotiin.
– Voit kuvitella, kun asut kolmikymppisenä vanhempien luona, miltä tuntuu päästä asumaan omilleen. Epätoivoisia hetkiä oli ollut niin lukemattomia, ja sitten huomaatkin, että tästä elämästä saattaa tullakin jotain.
Taksin ajaminen pitää kiinni elämässä
Tällä hetkellä 34-vuotias Aleksi asuu omillaan Oulussa, ja tekee osa-aikaisesti viikonlopputöitä taksikuskina. Katkeruutta hän ei kaiken kokemansa jälkeen koe, mutta ajattelee usein, millaista elämä olisi terveenä.
– Miten etuoikeutettuja ihmiset ovat, kun voivat elää ilman terveyshuolia. Tuntuu absurdilta, että joku pelaa vaikkapa jääkiekkoa tosissaan. Voi päivästä päivään treenata tavoitteellisesti ja kroppa toimii, kun itsellä on niin isot haasteet. Oma elämä pyörii terveyden ympärillä ja miettii, miten selviän tuosta asiasta, kun olen tässä kunnossa.
Aleksi sanoo, että oikeassa kyljessä on edelleen fisteli, ja vatsaan on muodostunut suurehko tyrä. Se olisi mahdollista leikata, mutta Aleksin mukaan siinä on niin suuret riskit, ettei ole sitä toistaiseksi harkinnut vakavasti.
– Taksin ajaminen on tällä hetkellä minua kannatteleva voima. Kun asiakkaalta saa hyvää palautetta, se antaa virtaa seuraavaan viikkoon. Mutta olen kyllä täysin varma, että kaikki meikäläisen kunnossa ei olisi töissä edes osa-aikaisesti.
"Jos tarinani puhuttelee edes yhtä..."
Miksi Aleksi haluaa kertoa oman, varsin poikkeuksellisen ja käänteitä sisältävän tarinansa julkisesti?
– En ollut kuullut haimatulehduksesta aikaisemmin ennen kuin se oli minulla. Koulussakin puhuttiin aina maksakirroosista alkoholin terveydelle aiheuttavista taudeista.
Suurin osa haimatulehduksista johtuu runsaasta alkoholinkäytöstä. Aleksi kertoo, ettei osannut huolestua omasta juomisestaan, koska se oli samanlaista kuin kaikilla hänen kavereillaan.
Aleksi kertoo todistelleensa aina itselleen, ettei alkoholi ole hänelle ongelma.
– Sinä vuonna, kun sairastuin, olin tipattomalla kolme kuukautta. Haimatulehdus on siinä mielessä salakavala, että siinä määrä ei ole niin merkitsevä, kun vertaa vaikka maksakirroosiin.
– Jos minun tarinani puhuttelisi edes yhtä tyyppiä, niin silloin se on kannattanut kertoa.