Kiotossa raivostuttiin ruuhkiin – nämä toimet käyttöön

Turistit ovat aiheuttaneet närkästystä paikallisten keskuudessa etenkin joukkoliikenteessä: jonot suosittujen nähtävyyksien lähellä sijaitsevilla pysäkeillä ovat usein niin pitkiä, että kaikki eivät mahdu ensimmäisenä saapuvaan bussiin. Bussit ja metrot ruuhkaantuvat myös isojen laukkujen takia. 

Toinen yleinen ärtymyksen aihe on käytöstavat. Sankei-sanomalehden mukaan geishoistaan tunnettu Gionin kaupunginosa on päättänyt kieltää turisteilta pääsyn osalle alueen sivukujista sakon uhalla. Kuitenkaan ainakaan vielä toukokuun puolessavälissä kiellosta kertovia kylttejä ei alueella näkynyt.

– Olemme todella kiitollisia, että monet turistit haluavat vierailla Kiotossa. Turismin ja paikallisten elämän yhteensovittaminen on vakava ongelma, joka meidän pitää yrittää ratkaista, pormestariksi valittu Koji Matsui sanoi toimittajille ensimmäisenä työpäivänään 26. helmikuuta.

Lue myös: Japani puhkesi jälleen kirsikankukkien loistoon – mitä maan symbolina tunnettu kukka merkitsee japanilaisille?

Pormestari Matsui on luvannut harkita myös turistien maksaman majoitusveron nostoa ja kaupungin ulkopuolelta tulevan yksityisautoilun rajoittamista kiireisimpinä matkailukausina.

Matkailijoille kerrotaan sopivista käytöstavoista esimerkiksi julisteissa ja lentolehtisissä. Ruuhkia on yritetty helpottaa ohjaamalla matkailijoita vähemmän tunnetuille alueille ja tarjoamalla ajantasaista tietoa ja videokuvaa väkimääristä suosituimmissa kohteissa, kuten Arashiyamassa ja Kiyomizu-dera-temppelissä.

Kehotus matkustaa kevyesti löytyy esimerkiksi joukkoliikenteen vuorokausilipusta.

"Näkymättömät ongelmat" suuri huolenaihe

Professori Yoshihiro Sataki Josain kansainvälisen yliopiston matkailun laitokselta sanoo STT:lle, että yliturismiin liittyy myös "näkymättömiä ongelmia", sillä turisteja houkuttelevat alueet kehittyvät usein matkailun ehdoilla. Kiotossakin hotellit ovat hänen mukaansa hankkineet keskustassa tontteja niin paljon, että nousseet hinnat ovat työntäneet nuoria asuntomarkkinoiden ulkopuolelle.

– Kiotossa asuminen ei ole mahdollista monille nuorille halukkaille, sillä kaupungissa on pula kohtuuhintaisista asunnoista. Ruuhkat busseissa ja kaupoissa ovat ongelmia, jotka pitää ratkaista asukkaiden vuoksi, mutta kaikista isoin ongelma on se, että kaupunki ei ole enää olemassa asukkaita vaan turisteja varten, sanoo Sataki.

Lue myös: Suomea fanittavassa Japanissa on saunaharrastajia yhtä paljon kuin Suomessa asukkaita – tavoitteena "totonou-transsi"

Kiotossa vieraili vuonna 2022 yli 43 miljoonaa matkailijaa. Heistä noin 9,7 miljoonaa, mukaan lukien yli 575 000 ulkomaalaista, vietti kaupungissa ainakin yhden yön. Lukuihin ovat todennäköisesti vaikuttaneet korona-ajan matkustusrajoitukset, sillä esimerkiksi vuonna 2019 ulkomaalaisia yöpyjiä oli Kiotossa 3,8 miljoonaa ja kaikkiaan heitä oli vajaa 13,2 miljoonaa.

Vuonna 2022 matkailuala tuotti kaupungille 39 miljardia jeniä eli lähes 240 miljoonaa euroa verotuloja, mikä vastasi noin 13:a prosenttia kaikista verotuloista. Matkailualalla työskenteli 153 000 ihmistä eli noin viidennes kaupungin kaikista työllisistä.

Matkailu onkin yksi kaupungin pitkään horjuneen talouden tukijaloista. Toissa vuonna kaupungin tilinpäätös oli ylijäämäinen ensimmäistä kertaa 22 vuoteen.

Lue myös: Korona sulki Japanin matkailijoilta – nyt yliturismi huolettaa ruskaa ihailevia japanilaisia, ja uhkana on myös lämpö