Ruska on Japanissa näyttävimmillään, ja tuhannet ihmiset kerääntyvät katselemaan väriloistoa puistoihin, vuorille ja temppeleille. Monia kuitenkin huolettaa syksyn symbolin kohtalo, ja ruskaretkiä varjostaa myös yliturismi.
Japanissa kirsikankukat ovat varma kevään merkki, jolloin miljoonat japanilaiset ryntäävät puistoihin viettämään hanamia eli kukkienkatselujuhlaa. Syksy saa kuitenkin ihmiset yhtä lailla ulos, ja syynä tähän on ruska.
Eniten huomiota saa kirkkaan oranssinpunaisesta väristään tunnettu japaninvaahtera eli momiji.
Ruskankatselu onkin japaniksi momijigari, mikä tarkoittaa vaahteranmetsästystä.
Japaninvaahteran kirkkaanpunaiset lehdet ovat syksyn symboli Japanissa.
Japaninvaahteran sirot lehdet ovat syksyn symboli kaikkialla. Niitä on istutettu etenkin buddhalaistemppeleiden puutarhoihin, joita Kiotossa on säilynyt satoja. Tästä syystä vanha pääkaupunki kerääkin vuosittain huomattavat määrät ruskaturisteja niin kotimaasta kuin ulkomailtakin.
Lue myös: Suomenlinnan muureihin kätkeytyy japanilainen teehuone, joka on ainoa laatuaan Suomessa – "Olemme täällä piilossa maailman katseilta"
Syksy oli ennätyskuuma
Kiotossa vaahterat ovat perinteisesti alkaneet saada ruskaväriään marraskuun puolivälissä. Viime vuosina paras ruska on kuitenkin ajoittunut aivan marraskuun loppuun, ja puut säilyvät punaisina vielä pitkälle joulukuuhun, jos säilyvät.
– Tänä vuonna oli paljon lämpimiä päiviä, joten ruskaväri on myöhässä, kertoo Tokiosta ruskaa ihailemaan tullut Yosuke Suzuki.
Japanissa on ollut todella lämmin vuosi, kuten muuallakin maailmassa. Marraskuun alussa mitattiin Tokiossa kuun mittaushistorian lämpimin päivä, kun elohopea kipusi 27,5 asteeseen.
– Tänä vuonna on ollut niin lämmin, että on tuntunut kuin syksyä ei olisi ollenkaan. Ilmastonmuutoksen jatkuessa tällainen varmaan yleistyy, kertoo Chibasta tullut Matsumoto.
Myöhästyvä ruska
Japanin ilmatieteen laitoksen mukaan lehdet alkavat saamaan ruskaväriä, kun lämpötila laskee alle kymmeneen asteeseen. Laitoksen mittausten mukaan ruska on keskimäärin ollut 2010-luvulla Tokiossa 18
päivää myöhässä 1950–60-lukuihin verrattuna, ja etelämmässä Fukuokassa peräti 36 päivää.
Ruska ei ole pelkästään myöhässä, vaan lämpötila vaikuttaa myös lehtien väriin. Viime vuosina ruskan on kerrottu jäävän värittömäksi ja loppuvan nopeasti, kun lämmin sää muuttuu kylmäksi kertarysäyksellä.
– Normaalisti lehdet ovat enemmän oranssinpunaisia. Monessa puussa lehdet eivät ole vielä täysissä väreissä, Kioton lähellä asuva Yuri Tatsumi kertoo.
– On ollut niin kuuma, että lehtien väri on jäänyt vähän hailakaksi, toteaa tokiolainen Nakayama.
Japanissa neljä vuodenaikaa otetaan itsestäänselvyytenä, ja tämä näkyy syksynkin kohdalla niin kulttuurissa kuin liiketoiminnassa. Myyntikojuja täyttävät syksyiset vaahteranlehden muotoiset herkut, ja jopa oluttölkeissä on vaahteranlehden kuvia.
Ruskan lehdillä markkinoidaan yleisesti vuodenaikaan sopivia herkkuja.
Nyt syksy kuitenkin tiivistyy yhä lyhyemmäksi ajanjaksoksi kesän ja talven välissä, kertoo meteorologian professori Yoshihiro Tachibana Japan Timesille.
Lue myös: Sushibuffet on omalaatuinen suomalaisten suosikki, jossa japanilainen ruokakulttuuri on ymmärretty väärin
Ruska vetää kävijöitä
Ruska on tänä vuonna silti varsin näyttävä. Kiotoon pakkautuu ihmisiä myös Japanin ulkopuolelta, ja suosituimmissa kohteissa käy suorastaan kuhina.
Koronarajoitteet käytännössä sulkivat Japanin turismilta, jossa oli tätä ennen 31 miljoonaa kävijää vuosittain.
Matkailu on tärkeä elinkeino Japanille, mutta jo pandemian aikana monia japanilaisia jakoi se, kaipaavatko he turistivirtoja takaisin esimerkiksi Kioton historiallisille kaduille.
Runsas matkailu herättää japanilaisissa ristiriitaisia tunteita.
Nyt kävijämäärät ovat palaamassa ennalleen, ja tämän vuoden syyskuuhun mennessä Japanissa oli käynyt jo 17 miljoonaa turistia.
– Ihmisiä on todellakin liikaa. Osasin varautua siihen, mutta arvostaisin, jos tunnelma olisi vähän rauhallisempi, kertoo suositulla Tōfuku-jin temppelillä vieraileva Kitagawa.
– Turisteja on paljon, todella paljon. Se on Japanille hyväkin asia, mutta toivoisin, että ihmiset kunnioittaisivat tapoja hieman enemmän, toteaa Nakayama.
Matkailua halutaan lisätä
Japanin matkailuvirasto on pyrkinyt hillitsemään turismin vaikutuksia muun muassa liikenteeseen lisäämällä busseja ja takseja sekä ohjaamalla ihmisiä vierailemaan vähemmän suosituissa kohteissa ja pienemmillä paikkakunnilla.
Tosin esimerkiksi Japanin valtiollinen rautatieyhtiö JR päätti syksyllä nostaa turisteille suunnattujen Japan Rail Pass -kausilippujen hintoja yli 60 prosentilla, mikä saattaa vuorostaan vähentää intoa matkustaa ympäri maata.
Huolena on, että etenkin syrjäisempien seutujen infrastruktuuri ei kestä turismivirtoja. Pienemmille kohteille kuten joillekin saarille on väläytetty turismiveroa.
Japanin matkailuvirasto haluaa kuitenkin lisätä kävijöiden määrää. Japanilaisetkin tiedostavat matkailun merkityksen, eikä sitä nähdä automaattisesti pahana asiana.
– Yliturismiin liittyy paljon ongelmia, ja jotkut ulkomaalaiset käyttäytyvät huonosti. Mutta muuten en näe turismissa ongelmaa, kertoo Matsumoto.
– Turismin mukana tulee väistämättä ongelmia. Mutta toisaalta haluan mahdollisimman monen pääsevän näkemään Japanin parhaita puolia, Suzuki toteaa.
Japani-ilmiöt on juttusarja, joka käsittelee Japania erilaisten ilmiöiden kautta Suomessa ja Japanissa.