Ari Haasio: Hikikomorit (Avain 2018)
Japanin kielisellä termillä "hikikomori" tarkoitetaan henkilöä, joka pyrkii välttämään sosiaalisia kontakteja. Aiheesta väitöskirjan kirjoittanut Ari Haasio kertoo, että Suomessa on kymmeniä tuhansia syrjäytyneitä nuoria, joista osa on sosiaalisesti vetäytyneitä ja eristäytyneitä kotioloihin. Kaikki hikikomorit eivät ole nuoria vaan heitä löytyy myös vanhemmista ikäluokista.
Syrjäytynyt ja sosiaalisesti vetäytynyt ovat kaksi eri asiaa: vetäytynyt on yleensä myös syrjäytynyt mutta syrjäytynyt ei välttämättä ole vetäytynyt. Syrjäytyneellä henkilöllä voi olla ystäviä ja sosiaalista elämää mutta sosiaalisesti vetäytynyt pyrkii eristäytymään yhteiskunnasta eikä hänellä useinkaan ole ystäviä.
Hikikomorit ovatkin paljolti näkymättömiä, koska he välttelevät ihmiskontakteja. Pakolliset arjen asiat, kuten erilaisten sosiaaliavustusten hakeminen tai reseptien uusiminen hoidetaan yleensä netissä ja pakolliset kaupassakäynnit tehdään öisin tai muuhun hiljaiseen aikaan.
Osa hikikomoreista opiskelee tai käy töissä
Hikikomoreissa on aste-eroja, sillä osa on lähes täysin eristäytynyt kotioloihin, kun taas toiset opiskelevat tai käyvät töissä. Opiskelevia tai työssäkäyviä mutta sosiaalisia suhteita vältteleviä ihmisiä sanotaan tässä alakulttuurissa semihikkyiksi. Osalle hikikomoreista vetäytyminen ihmiskontakteista on vapaaehtoista, eräänlaista turvan hakemista, toisilla kyseessä on mielenterveydellinen ongelma.
Hikikomoreita on vaikea tutkia juuri sen takia, että he eivät halua sosiaalisia kontakteja. Haasio on päässyt teeman jäljille tutustumalla japanilaiseen tutkimukseen sekä lukemalla ylilauta.org-sivuston hikikomero-keskustelupalstaa, joka määrittää itsensä masentuneiden ja sosiaalisesti syrjäytyneiden vertaistukiryhmäksi. Lisäksi Haasio on haastatellut muutamaa hikikomoria.
Haasion mukaan Japanissa hikikomoreita on puoli miljoonaa (Japanin asukasluku on 127 miljoonaa). Samalla suhdeluvulla Suomessa olisi 21 000 sosiaalisesti vetäytynyttä henkilöä. Japanissa hikikomori elää sosiaalisesti vetäytynyttä elämäänsä yleensä lapsuudenkodissaan äidin passattavana, kun taas Suomessa vetäytyneet elävät omillaan.
Hikikomorit seuraavat animea
Japanissa – ja osin myös Suomessa – hikikomori-kulttuuriin liittyy usein animen katsominen ja manga-sarjakuvalehtien lukeminen. Haasion mukaan animen alalaji animeporno ja sen naisihanteet heijastuvat Suomessakin hikikomoreiden naisihanteisiin.
Haasio kuvaa hikikomorien arkea, jota leimaa ujous, pelko havaituksi tulemisesta, "kuumottaminen", sosiaalisten tilanteiden pelko ja näistä johtuva yksinäisyys. Sosiaalisten tilanteiden pelon taustalla voi olla ahdistuneisuushäiriö, joka puolestaan voi johtaa fyysiseen oireiluun kuten vapinaan, hikoiluun, lisääntyneeseen virtsaamisen ja ulostamisen tarpeeseen.
Sosiaalisten ongelmien taustalla on monen hikikomorin itsensä mielestä pitkään jatkunut koulukiusaaminen, joka on johtanut kavereiden puuttumiseen ja ryhmien ulkopuolelle jättämiseen jo hyvin varhain.
Lisäksi jos teini-iässä kieltäytyy alkoholista, kuten monet hikikomorit ovat tehneet, vähentää se "pääsemistä mukaan porukoihin" ja vastaavasti vähentää mahdollisuuksia tutustua toiseen sukupuoleen. Harvalla hikikomorilla on tyttö- tai poikaystävää.
Kierre "toiseuteen" on ikään kuin vähitellen vahvistuva trendi. Myös huono hygienia, huono itsetunto ja mahdollinen lihavuus estävät sosiaalisten kontaktien luomista. Kyseessä on itseään vahvistava kierre.
Virtuaalimaailma ainoa yhteys muihin
Lopputuloksena syrjäytymisestä tai sosiaalisesta vetäytymisestä on se, että hikikomorien elämä koostuu tietokoneen ruudun tapahtumista. Sosiaaliset kontaktit luodaan keskustelupalstoilla ja pelaamalla. Virtuaalimaailma on oikeastaan ainoa pakotie ahdistavasta arjesta ja yksinäisyydestä.
Haasion mukaan hikikomorin elämä pyörii tietokoneen ympärillä. Tietokoneen "käytön katkaisee vain peseytyminen, ruokailu ja masturbointi."
Haasion väitöskirja ja siitä tehty helppolukuinen kansanpainos hikikomoreista paljastaa tai ainakin avaa sosiaalisesti estyneiden ja vetäytyneiden maailmankuvaa suurelle yleisölle.
Haasio painottaa, että vanhempien tulisi edistää sitä, että lapset ja nuoret löytävät itselleen ystäviä ja viettävät aikaa heidän kanssaan. Ystävien puute kun johtaa lopulta myös kyvyttömyyteen hankkia ystäviä. Myös koulukiusaamisen ehkäiseminen on oleellista, jotta nuoret eivät joutuisi vetäytymään sosiaalisesti.
Japanissa ongelman laajuus on tunnustettu ja maassa on luotu hikikomoreille tarkoitettuja päiväkeskuksia ja tukiryhmiä. Maassa on järjestetty myös leirejä, joissa on pyritty sosiaalistamaan tietokoneen pauloissa eläviä nuoria. Näillä jopa useamman kuukauden kestävillä leireillä on tietokoneen käyttö kiellettyä ja aika kuluu yhdessä ryhmän kanssa arkisia asioita tehden.