Pitkän uran musiikin parissa tehnyt Kaija Koo kertoo tuoreessa elämäkerrassaan erikoisia yksityiskohtia lapsuuden perheensä elämästä.
Laulaja Kaija Koo on kertonut avoimesti julkisuudessa, etteivät hänen vanhempansa kannustaneet häntä musiikkiuralle. Elämäkerrassaan Kaija Kokkola muistelee myös lapsuuttaan. Toimittaja Jouni K. Kemppaisen kirjoittamassa elämäkertateoksessa Taipumaton (WSOY) Kokkoala kertoo, ettei aikaa ja huomiota lapsille juuri riittänyt. Hän kertoo, etteivät vanhemmat lukeneet Kaijalle ja hänen Ritva-siskolleen koskaan iltasatuja tai leikkineet heidän kanssaan.
Kokkolan perheen kotona Helsingin Pihlajamäessä vallitsi erikoinen ilmapiiri, sillä insinööri-isä Kalevi tulistui helposti ja sai varoittamatta raivokohtauksia. Annikki-äiti häpesi miehensä käytöstä niin paljon, ettei vieraita saanut kutsua perheen kotiin – muutamia lähisukulaisia lukuun ottamatta.
He näkivät – aivan liian usein –, kuinka isä nöyryytti äitiä huutamalla, moittimalla ja vähättelemällä. Äiti alistui ja otti purkaukset ja loukkaukset vastaan. Fyysistä väkivaltaa lapset eivät kokeneet tai nähneet – paitsi kerran. Se välikohtaus alkoi ruokapöydästä. Isä moitti äidin tekemää ruokaa, ja äidin päässä naksahti. Lastensa silmien edessä vanhemmat syöksyivät toistensa kimppuun ja tappelivat hurjasti, kuin kaksi miestä tai villieläintä. He kierivät lattialla, repivät ja riuhtoivat. Kaija ja hänen sisarensa puhkesivat hädissään itkuun, ja lopulta vanhemmat havahtuivat siihen ja tulivat järkiinsä. Tappelu loppui. Kohtauksesta ei puhuttu koskaan.
Äiti oli muuttanut jo hyvin nuorena Juvalta Helsinkiin hävettyään isänsä juomista. Hän piti perhetaustansa visusti salassa Kaijalta ja Ritvalta, jotka tonkivat tosin salaa matkalaukkua, johon äiti oli piilottanut nuoruusmuistojaan ja valokuvia.
Lue myös: Kirja: Kaija Koo joutui vasten tahtoaan silmäleikkaukseen – lopputulos oli katastrofi
Kokkola kertoo elämäkerrassaan, ettei hän tavannut Veikko-enonsa lisäksi muita äidin puolen sukulaisia juuri koskaan. Esimeriksi sukulaisuussuhde Pertti "Spede" Pasaseen pidettiin visusti salassa, sillä äiti häpesi juuriaan.
Vierailukiellon lisäksi se johtui siitä, että isän mielestä Pasaset olivat savolaisia juntteja, ja kun äiti oli kuullut sen riittävän monta kertaa, hän häpesi myös sukuaan. Vasta paljon myöhemmin Kaijalle selvisi esimerkiksi sellainen tieto, että äidin serkku oli kuuluisa ohjaaja Pertti Pasanen. Äiti ei kehdannut kertoa sukulaissuhteesta kenellekään, ja hän vihasi sitä, että isä katsoi Uuno Turhapuro -elokuvia ja nauroi niille katketakseen.
Kaija Koo kertoo elämäkerrassaan myös lapsuudenkodistaan, jossa vallitsi erikoinen tunnelma.
Kaija Kokkola tapasi äitinsä serkun, kun hänestä oli tullut huippusuosittu artisti Kaija Koo ja hän pääsi monien suomalaisten julkkisten tapaan kisailemaan Speden spelit -televisio-ohjelmaan. Artisti paljastaa elämäkerrassa, että ennen nauhoitusten alkamista Spede oli tullut juttelemaan hänelle flirttailevaan sävyyn, mutta sai lyötyä luun kurkkuun oikein kunnolla moniin näyttäviin naisiin vuosien saatossa yhdistetylle Pasaselle.
Tunnelma muuttui, kun Kaija ilmoitti äitinsä olevan Pasasen serkku. Pasanen poistui paikalta vähin äänin. Ohjelman kuvaussihteeri Reija Virolainen kertoi myöhemmin, että Pasanen oli tullut ohjaamoon, istahtanut tuoliin, pyyhkinyt korkeaa otsaansa ja huokaissut: "Tuohan on sukulainen".
Ilmailua veljensä Sepon kanssa intohimoisesti harrastanu Kalevi-isä kuoli lento-onnettomuudessa juuri ennen kuin Kaija Koon ensimmäinen albumi Kun savukkeet on loppuneet ilmestyi vuonna 1986.
Lue myös: Kaija Koo paljastaa uutuuskirjassa, kuinka yli 20 vuotta kestänyt unelmaliitto ajautui karille – avioeron hakemista edelsi raju riita
Isän kuoleman jälkeen Kaija huomasin kärsivänsä niin pahasta ahdistuksesta ja torikammosta, että hän katosi heti debyyttialbuminsa julkaisun jälkeen julkisuudesta seitsemäksi vuodeksi ennen kuin ex-mies Markku Impiön käsialaa oleva jättihitti Kuka keksi rakkauden nosti Kaijan suursuosioon vuonna 1993. Annikki-äiti menehtyi puolestaan loppuvuodesta 2016.
Kursivoidut kohdat ovat sitaatteja Jouni K. Kemppaisen teoksesta Taipumaton (WSOY).