Kirja: Tässä asiassa Keke Rosberg oli häkellyttävän taitava – puhui englantia paremmin kuin brittikuskit: "Jotain aivan superspesiaalia"

LUE MYÖS: Uutuuskirja: Sebastian Vettel huomasi suomalaisvieraat ja täräytti härskin tokaisun turkulaisista

LUE MYÖS: Suomalaiskirjailija kertoo, mistä Kimi Räikkönen oli "ehkä kaikkein karuin esimerkki" – samalla viikolla tapahtui kammottava tragedia

Ilman 71-vuotiasta Keijo "Keke" Rosbergia suomalaisesta F1-maailmasta kertova toimittaja Heikki Kullan tuore kirja F1 – Suomalaisten F1-ajajien matkassa (Readme.fi) olisi koko lailla ohuempi teos.

Jo 1970-luvulta lähtien F1-maailmasta Turun Sanomissa raportoineen Kullan ainutlaatuisesta arkistomateriaalista kootun kirjan sivuilla vilisee vuosikymmenestä toiseen sama nimi, joka nitoo lajin suomalaisen lähihistorian yhdeksi punaiseksi langaksi. Tuo nimi on tietenkin Keke Rosberg.

Vuosina 1978–1986 F1-sarjassa ajaneen Rosbergin saavutukset ovat lajia tuntevilla tietenkin hyvin tiedossa, mutta kertaus on paikallaan monille, joille mediahiljaisuudessa lähes keskeytyksettä vuodesta 2010 elänyt vanha mestari on jäänyt etäiseksi hahmoksi.

Ennen vetäytymistään taka-alalle Rosberg oli persoona, jollaisten perään nykyisessä kliinisessä urheiluilmastossa haikaillaan kaihoisasti. 29-vuotiaana F1-uransa käynnistänyt Rosberg muistetaan kielitaitoisena kosmopoliittina, joka tarjoili toimittajille värikkäitä kommentteja savuke suupielessään, mutta osasi ennen kaikkea käskyttää moottoriajoneuvoa asfaltin pinnassa virtuoosimaisesti.

Kullan kirjassa Rosbergin aktiivivuosia muistelee muun muassa brittitoimittaja Mike Doodson, joka nimeää suomalaismestarin kaikkien aikojen suosikkikuskikseen.

Doodson kirjoitti puhtaaksi Rosbergin kolumneja ja vietti siksikin aikaa kuljettajan kanssa.

– Keke on aivan ilmiömäinen englannin kielen taitaja. Hän kuuluu ilman muuta kautta aikain kolmen parhaiten englantia puhuvan F1-kuljettajan joukkoon – kaikki brititkin laskien.

– Muistan ikuisesti tuosta päivästä, kun Keke sanoi välillä olevansa pahoillaan, kun hänen täytyi lähteä ajamaan kilpaa, vaikka olisi ollut niin mukavaa jäädä kotiin, ajella veneellä pitkin Thamesia – ja tulla hulvattomasti huppeliin, Doodson toisteli.

Doodsonin vakuutti Rosbergin taiten käyttämä sana hilariously, jota harvemmin kuulee edes natiivin puheessa.

– Se oli kuin kauneinta runoutta, ja vahvisti käsitykseni, että Keke puhuu englantia paremmin kuin synnynnäiset britit.

Superspesiaali kuljettaja

Doodson vaikuttui Rosbergista myös radalla.

– Keke oli meille kaikille brittitoimittajille jotain aivan superspesiaalia. Hän oli kuin gladiaattori – mies, joka lähti sotaan, ja näytti nauttivan siitä joka kerta. Hän oli todellinen löytö F1-urheilulle.

Mieleen oli jäänyt erityisesti Rosbergin aika-ajosuoritus Silverstonessa 1985.

– Olin paikalla, kun Keke valmistautui nopeaan vetoonsa. Hän vetäisi henkoset tupakastaan, tumppasi sen ajotossunsa pohjaan, veti kypärän päähän ja sanoi: Let’s do it! Ja Keke teki sen kierroksen, josta kaikki puhuivat. Olen nähnyt monta huippukierrosta, mutta en muista niitä. Tuon Keken kierroksen muistan edelleen kuin se olisi tehty eilen, Doodson ylisti.

Vaikka Rosberg oli jo ajovuosinaan oman arvonsa tuntenut ja hieman epätyypillinen suomalainen, hänellä ei ollut tapana leijua tai pröystäillä saavutuksillaan. Pikemminkin päinvastoin. Tämän koki Las Vegasissa 1982 Rosbergia haastatellut Matti Kyllönen.

Kyllönen yritti onnitella Williamsilla juuri F1-mestariksi ajannutta Rosbergia nostamalla tämän kättä ylös voiton merkiksi.

– Silloin Keke vaan otti kättään alaspäin ja kehotti, että rauhallisesti nyt, Matti, rauhallisesti. Hän ei antanut minun riehua siinä. Nostatimme kyllä tunnelmaa kysymyksillä, mutta se oli lyhyehkö haastattelu, kun Keke alkoi heti puhua, että nyt on pienet juhlat ja pian lähdetään taas testaamaan. Hän ei lähtenyt millään lailla hehkuttamaan mestaruudella haastatteluhetkessä, Kyllönen muisteli.

Voit katsoa videon mestaruushaastattelusta alta.

"Omat rahat peliin"

Managerina Rosberg oli suomalaisen F1-historian kannalta kenties jopa merkittävämpi hahmo kuin F1-kuskina, joskin rooleja ei voi näin yksinkertaisella jakolinjalla täysin erotella toisistaan. Ilman merkittävää ajouraa ja maailmanmestaruutta Rosbergista olisi tuskin koskaan tullut Mika Häkkisen ja Jyrki Järvilehdon sekä myöhemmin poikansa Nico Rosbergin manageria.

F1-varikon voimahahmo muun muassa junaili Järvilehdon menestystalliin Benettonille kaudeksi 1994 ja kaivoi jopa omaa kuvettaan pitääkseen Häkkisen F1-uran pinnalla vuonna 1992, kun tupakkayhtiö Marlboro oli äkillisesti vetänyt sponsoritukensa pois suomalaiskuljettajalta.

– Oli turha miettiä, oliko järkeä pistää omat rahat peliin, vaikka olin aina hokenut, etten sijoittaisi urheiluun omiani. Se oli vaan tehtävä, sillä jos en olisi tehnyt sitä ratkaisua, Mikan ura olisi auttamattomasti ollut ohitse. Niinpä siinä ei ollut vaihtoehtoja, Rosberg selvitti.

Kun Häkkinen voitti uransa ensimmäisen mestaruuden kauden 1998 päätteeksi Japanin Suzukassa, MTV3:n lähetyksessä kommentaattorina toiminut Rosberg vetäytyi taka-alalle ja antoi Matti Kyllösen hoitaa hehkutuksen.

Kyllösen mukaan sanavalmis Rosberg hiljeni liikutuksesta, jonka suojatin voittama mestaruus oli tuonut. Selostuskopissa kaksikko halasi Häkkisen mestaruuden tuoneen kisan jälkeen ensimmäistä ja viimeistä kertaa pitkään jatkuneen yhteistyön aikana.

Poikansa Nicon F1-unelman eteen Rosberg teki töitä, mutta ei omasta aloitteestaan.

– En koskaan ajatellut Nicosta tulevan F1-kuljettajaa. Eihän näitä asioita edes voisi suunnitella etukäteen. Koko juttu perustuu puhtaasti Nicon omiin haaveisiin ja suunnitelmiin, Keke tunnusti tunteet pinnassa hikoillessamme yhdessä Bahrainissa ennen vuoden 2006 GP-avausta.

Keke irtautui poikansa manageroinnista hyvissä ajoin, minkä jälkeen Nicon asioita alkoi hoitaa Jukka Mildh ja myöhemmin Gerhard Berger, joka vastasi kuskin viimeisen Mercedes-sopimuksen neuvotteluista.

Tupruttelua F1-selostuskopissa

Pian oman F1-uransa loppumisen jälkeen Rosberg aloitti sivutyöt tv-lähetysten kommentaattorina, jossa selostajaparina toimi valtaosan ajasta Matti Kyllönen. Asiantunteva ja sanavalmis Rosberg toimi usein toppuuttelijana, joka veti katsojaa maan pinnalle tunteikkaasti kisoihin heittäytyneen Kyllösen hehkutusten jälkeen.

Dynamiikka toimi ja toi myös ikimuistoisia dialogeja. Yksi niistä oli se, kun Kyllönen hämmästeli Monacossa erään auton suuttimien savuttavan. Rosberg huomautti niitä kutsuttavan pakoputkiksi.

– Näin, kun auto menee ohi ja sieltä ruiskuttaa joku putki tai joku muu valuttava osa. En keksinyt sanaa siinä kiireessä ja kutsuin sitä äkkiseltään suuttimeksi. Se ei kyllä ollut pakoputkea nähnytkään, vaan oli vaan joku osa, mistä sattui tupruttamaan savua, Kyllönen selvittää.

Savua riitti myös selostuskopissa, jossa tupakka-allergiasta kärsivällä Kyllösellä oli kestämistä tupruttelevan työparinsa vieressä.

– Monacossa Keke veti kerran sikaria avokonttorissa. Vieressä olivat Jacques Laffite ja Ranskan televisio. Meillä oli vain pieni klipsi välissä. Siellä oli joku naistoimittaja selostajien takana, ja kaikki muut paitsi Laffite olivat aivan käärmeissään. He kirjoittivat tussilla lapun siihen meidän klipsin sivuun, No Smoking. Keke selosti ja kommentoi, otti sen lapun ja käänsi sen heidän suuntaansa. Hän vain jatkoi normaaliin tapaan tupruttamistaan, Kyllönen muistelee.

Myös Kyllösen työtä jatkanut Oskari Saari sai selostaa Rosbergin rinnalla kaudella 2007, jonka päätteeksi Kimi Räikkönen juhli maailmanmestaruutta.

Saaren mukaan Rosbergista huokui kaikista kilometreistä huolimatta ammattimaisuus ja kunnioitus tv-työtä kohtaan.

– Tehtyäni töitä monella tapaa useankin oman alansa huippujätkän kanssa Keke oli kyllä niitä nöyrimpiä kavereita, joiden kanssa olen ollut hommissa. Keke piti huolen siitä, että hän hoitaa oman ruutunsa ihan hemmetin huolella.

– Keke ei ollut ikinä minuuttiakaan myöhässä mistään. Vaikka hänellä oli aina kavereita iso liuta varikolla ja vaikka olisi ollut juttu kesken saksalaisten toimittajien kanssa, niin ilmestyessäni siihen liepeille Keke vilkaisi kelloon ja sanoi saksaksi muille, että ”sori, pomo odottaa, pitää lähteä duuniin”. Sitten tehtiin kaikki haastattelut ja kommentit pois.

Mediahiljaisuus rikkoutui pojan mestaruudesta

Vuonna 2010 Rosberg päätti jättäytyä julkisuudessa taka-alalle ja alkoi kieltäytyä kategorisesti kaikista median yhteydenotto- ja haastattelupyynnöistä. Kullan arvion mukaan vanhalla mestarilla oli julkisen kommentoinnin suhteen takki ikään kuin tyhjentynyt.

Oli Rosbergin mediahiljentymisen syy mikä tahansa, toistaiseksi se on rikkoutunut vain harvoin. Yksi näistä hetkistä oli Nico Rosbergin vuonna 2016 saavutettu maailmanmestaruus, jolloin Kulta sai Keken pitkästä aikaa puhumaan haastattelutarkoituksessa.

– Kuule Heikki, minun mestaruudellani ei ole enää mitään merkitystä. On ihan sama, olisinko ollut suutari, ompelija tai hammaslääkäri – tai mikä ikinä minusta olisi tullutkaan. Nyt on vain yksi onnellinen perhe, kun pojallamme on hyvä olla. Hän on päässyt taas yhteen maaliin elämässään. Se on hienoa, Keke kiteytti.

Rosberg kuvaili rooliaan Nicon F1-uralla tuolloin vain taustalla olevaksi "yksityiseksi tarkkailijaksi". Hänen tehtävänsä oli typistynyt kannustamiseen.

– Yritin vain pitää hengen korkealla. Olen koko ajan korostanut Nicolle nautinnon tärkeyttä. Tämän on oltava urheilua, ja silloin siitä kertyvän menestyspaineen pitää aina olla pienempi kuin sen tarjoama nautinto.

Nico Rosberg selvästi oli kuunnellut isänsä neuvoja. Hän päätti uransa tuohon mestaruuskauteen 2016 ja avasi lopetuspäätöksellään Valtteri Bottakselle tien Mercedes-talliin.

Artikkelin kursivoidut tekstiosuudet ovat suoria lainauksia toimittaja Heikki Kullan kirjasta F1 – suomalaisten F1-ajajien matkassa (Readme.fi).