Presidentti Donald Trumphan sen tietenkin tiesi: Euroopan riippuvuus Venäjästä kasvaa ja nimenomaan energiahankkeiden ansiosta. Ne ovat mitä suurimmassa määrin poliittisia, kirjoittaa MTV Uutisten kirjeenvaihtaja Tapio Nurminen.
Presidentti Sauli Niinistöstä kertovista ilmeisen ansiokkaista tuoreista kirjoista on keskuskusteltu Suomessa kipakasti. Välillä jopa runomitassa.
Yksi asia on varma. Mitä enemmän vatvotaan, sen leveämmäksi Kremlin isännän Vladimir Putinin yleensä säästeliäs hymy repeää.
Juuri tällaista sekaannusta ja kiistelyä Moskova haluaa saada aikaan. Sillä varmistetaan, että poliittinen jarru on tehokas, kun Putin päättää, että sitä pitää painaa. Tästä jarrusta Niinistö puhuu tuoreessa Iltalehden haastattelussa.
Toivottavasti kukaan ei tämän pätkivien muistien ryydittämän Niinistö-keskustelun jälkeen enää lähde väittämään, että Pyhäjoen voimala ja muut Venäjä-vetoiset energiahankkeet ovat puhtaasti energiataloudellisia, eivät missään tapauksessa poliittisia.
Viekasta rintaman hajottamista
Putin hajottaa näinä päivinä EU-rintamaa viekkaasti nimenomaan energiakortilla.
Trollausoperaation ensimmäinen etappi on Itävallan Steiermarkissa. Putin on kutsuvieraana Itävallan ulkoministerin Karin Kneisslin häissä.
Kyseessä ei ole vanhan hyvän ystävän privaattivisiitti. Ei missään tapauksessa.
Häähumu on suurvaltapolitiikan kulissi, jonka Itävällan ulkoministeri auliisti tarjoaa Venäjän presidentille. Putin saa kuvankauniissa puitteissa lujittaa suhteitaan Itävaltaan, josta on tullut Venäjän tärkein EU-liittolainen sen jälkeen, kun oikeistopopulistisen vapauspuolueen (FPÖ) ja oikeistokonservatiivisen kansanpuolueen (ÖVP) hallitus nousi valtaan.
Putin tapaa Steiermarkissa sekä liittokansleri Sebastian Kurzin että suurena Venäjä-ystävänä tunnetun FPÖ:n varakanslerin Heinz-Christian Strachen. Energiakysymyksistä puhutaan taatusti.
Ei vähiten siksi, että ulkoministeri Kneissl on Lähi-idän ja energiapolitiikan asiantuntija. Ihan sattumalta hänen sulhasensa, yrittäjä Wolfgang Meilinger, tunnetaan nimenomaan sijoituksista energia-alaan.
Wienin tukijoiden luota Saksaan
Wienin hallitus on Putinin käsiohjauksessa toteutettavan Nord Stream 2 –kaasuputkihankkeen uskollisin tukija Euroopan unionissa. Tätä alleviivattiin jo kesäkuussa, kun Putin kävi Wienissä juhlistamassa Itävallan ja Venäjän 50-vuotista kaasuyhteistyötä.
Moskovan ja Wienin kaasukuhertelu on punainen vaate erityisesti Ukrainalle, mutta sitä katsotaan kieroon myös Brysselissä.
Steiermarkista Putin kiitää Saksaan, Berliinin kupeessa sijaitsevaan Mesebergin linnaan tapaamaan liittokansleri Angela Merkeliä. Nord Stream 2 –kaasuputki on agendalla.
Merkel haluaa varmistaa, ettei putki pysäytä kokonaan kaasutoimituksia Ukrainan kautta. Saksan johtaja on jo joutunut myöntämään, että putki on poliittinen hanke, joka jakaa mielipiteitä sekä Saksassa että EU:ssa.
Berliinin liittokanslerinviraston emäntä ei voi olla liian jyrkkä kaasukeskusteluissa, jos hän halua löytää Putinin kanssa yhteisen sävelen Syyrian sodan karujen seurausten hoitamisesta. Berliinistä on annettu ymmärtää, että Venäjä ja Saksa voisivat yhdistää voimiaan Syyriasta tulevan pakolaisvirran patoamiseksi.
Uutisjuttu Putinin ja Merkelin tapaamisesta Venäjällä keväällä 2017
1:51
Pakolaisasia on Merkelille elintärkeä
On aivan selvää, ettei Putin anna minkäänlaista signaalia voimien yhdistämisestä, jos Merkel oikuttelee liian paljon kaasuputken kanssa. Kremlin isäntä on tässäkin niskan päällä. Hän tietää, että Merkel käy poliittista eloonjäämistaistelua yrittäessään saada pakolaisasiaa hallintaan.
Mesebergin työtapaamisesta ei odoteta suuria läpimurtoja. Ei Syyriaan eikä Ukrainaan liittyviä. Merkelille ne tekisivät hyvää. Putin ei niitä varsinaisesti tarvitse. Ei, vaikka hänen asemansa ei kotimaassa ole enää niin vahva kuin oletetaan.
Venäjän presidentti ja hänen aseenkantajansa ovat saaneet viime päivinä jo riittävästi vahvistusta sille, että EU:ssa tanssitaan energiaripaskaa Moskovan määräämään tahtiin. Kaikki eivät tämän tanssin askeleita tunne ja poukkoilevat väärään suuntaan, mutta se kuuluu asiaan. Hajaannus, josta Suomen jaanaaminen on yksi merkki, palvelee Kremlin etuja.
Tästä kaikesta Valkoisen talon isäntä Donald Trump möykkäsi Brysselin Nato-kokouksessa heinäkuussa. Myös hän ajoi – tietoisesti tai ei – Putinin asiaa.
Jutun otsikkoa muutettu 18.8.2018 kello 12.50 .