Kirkko koki eropiikin, kun piispa Teemu Laajasalo vaati jokaista tervettä ihmistä koronarokotukseen: "Lähtökohtana viattomien suojelu, eikä se, mitä itse ajattelee"

Koronarokotteen puolesta lokakuussa kantaa ottanut Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Laajasalo kertoo yhä seisovansa Helsingin Sanomissa julkaistun mielipidekirjoituksen takana. Mielipidekirjoituksessaan Laajasalo katsoi, että jokaisella, jolla ei ole lääketieteellistä estettä, on velvollisuus ottaa koronarokote. Laajasalon mukaan jokainen, joka ei ota rokotetta, toimii itsekkäästi ja moraalittomasti.

Kirjoitus nousi valtakunnan uutiseksi ja aiheutti eropiikin kirkosta.

– Olen kovin harmissani, että jotkut ovat päätyneet eroamaan kirkosta, Laajasalo kommentoi Uutisaamun haastattelussa maanantaina.

Laajasalon mukaan pandemian alussa vallinnut yhteishenki kansalaisten keskuudessa rakoilee.

– Alussa näimme pandemian yhteisenä taisteluna ja uhkana, mutta sitten tämä muuttui tällaiseksi valinnanvapauskysymykseksi. Halusin tuoda keskusteluun näkökulman ehkä myös historiallisesta perspektiivistä: Rokotuksissa on lähtökohtana viattomien ja muiden ihmisten suojelu, eikä pelkästään se, mitä itse ajattelee.

Muita ihmisiä huomioitava

Myös akateemikko Ilkka Niiniluoto laajentaisi rokotuskeskustelun näkökulmaa näkyvämmin muiden ihmisten huomioimiseen.

– Meillä on ollut paljon rajoituksia, maskipakkoa liikenteessä, turvavälejä ja nyt rokotukset. Kaikissa on se, että toisaalta ihmiset suojaavat itseään siltä tartunnalta, mutta sitten suojaamalla itseään voi myös estää tätä kulkutaudin leviämistä.

Laajasalo kertoo ymmärtävänsä, että vaatimus rokotteesta voi tuntua yksittäisten henkilöiden kohdalla kohtuuttomalta.

– Ajatellaan vaikka, että oma lapsi on saanut sikainfluenssapiikistä narkolepsian tai joku muu tällainen mieletön tragedia. Tällaiselle perheelle kohdennettuna tämä vaatimus on kohtuuton. Kansasta viidesosan näkökulmasta ajateltuna se ei ole kohtuuton.

Lue myös: Korona jakaa Euroopan nyt kahtia – Suomi joutui synkemmälle puolelle

Ei rokotuspakkoa, mutta omatunto käyttöön

Niiniluodon mukaan yhteiskunnassamme on velvotteita ja sääntöjä, joilla pyritään suojelemaan muita kansalaisia. Tähän pyritään myös koronarajoituksilla.

– Meillä on erilaisia esimerkkejä siitä, että yhteiskunnassa velvoitetaan tiettyihin asioihin. Kynnys voi olla suhteellisen pienikin. Esimerkiksi tupakointi on sellainen asia, että ihminen voi vapaasti valita, polttaako vai eikö. Mutta silti julkisissa tiloissa tupakointi on kielletty. Siinä on lähtökohtana se, että tupakansavu aiheuttaa terveyshaittoja muille. Vaikutukset eivät ole kuolemanvaarallisia, mutta silti tällaiseen rajoitukseen on päädytty.

Koronarajoitusten lähtökohtana Suomessa on pidetty sitä, että rajoitukset ovat välttämättömiä ja oikeasuhtaisia. Tästä syystä Niiniluoto ei pidä pakkorokotuksia todennäköisenä vaihtoehtona.

– Siinä suhteessa luulisin, että olemme aika kaukana pakkorokotusmallista. Se olisi liian pitkälle vietyä holhousta tämän koronan yhteydessä.

Lue myös: Itävalta aloittaa tänään rokottamattomia koskevan koronasulun

Laajasalo muistuttaa, että pandemia lisää myös välillisiä ongelmia, jotka jäävät koronakuolemien ja tartuntalukujen varjoon.

– Meillä on mieletön määrä esimerkiksi aivan tavallisia sairaanhoidossa olevia ihmisiä, joita joudutaan tämän pandemian takia eristämään eri tavoin. Omaiset eivät pääse tapaamaan läheisiään ja iäkkäitä ihmisiä erotetaan toisistaan. Hoitohenkilökunta ja lääkärit uupuvat, ihmiset joutuvat kuolemaan yksin.

– On tämän tyyppisiä asioita, jotka eivät näy hirveän selvästi ennen kuin ne osuvat mahdollisesti omalle kohdalle. Siksi omaantuntoon vetoaminen on mielestäni perusteltua.