Taipalsaarelainen Risto Järvisalo pyytää kalansa kivikauden menetelmillä. Pyydykset hän rakentaa itse eikä niissä taatusti käytetä muoviosia tai nailonia.
Kesällä tekee mieli kalaan ja kaupasta saa valmiit välineet. Kaikkia se ei tyydytä. Risto Järvisalo pyytää kalat vaikeimman kautta. Kaikki välineet on itse tehtyjä, kuten noin nelimetrinen pajusta ja katajasta värkätty näyttävä vastavirtapyydys.
– Malleja on koukuista ja jonkin verran materiaaleja, mutta kalastustapa on se mitä haetaan koko ajan. Siitä ei ole käytännössä minkäänlaista tietoa. Se on tämän homman suola, Järvisalo perustelee.
Talvipilkki linnun sulasta
Talvipilkki on tehty linnunsulan ruodosta.
Kivikautista onkea heitettiin ehkä satoja vuosia kädellä ennen kuin keksittiin sitoa se vapaan. Järvisalon ongessa koukku on luuta, siima nokkoskuitua ja yhteen ne on sidottu koivuntuohitervalla. Paino on veteen liukenevaa tuhkaa ja pihkaa. Takuulla luomua eikä saastuta.
Järvisalo levittää joen töyräälle peuran taljan, jonka päälle on kasattu kymmeniä erilaisia pyyntivälineitä, puolivalmiita pyydyksiä ja monen sortin kivikautista pyydysmateriaalia. Kivikautinen talvipilkkikin löytyy.
– Tässä on linnunsulan ruoto ja se on vielä murrettu täältä. Tämä on hyvin herkkätuntoinen, Järvisalo esittelee taipuisaa vapaansa.
Tutkimista ja kokeilua
Kivikauden kalastuksessa erotetaan ainakin isku, pisto,sulku, saarto, verkko, koukku ja patokalastus.
– Patoja ei saa nykyisin enää rakentaa ja se haittaa harrastuksia. Niitä on kuitenkin tehty kivikaudella paljonkin, Järvisalo hymähtää.
Monet kivikauden kalastusvälineet ovat pikkuniksejä ja oivalluksia. Suurimmat liistekatiskat 20-30 metriä pitkiä.
Järvisalo tutkii historiaa ja tekee kotiläksyt hyvin. Tavoitteena on nimenomaan tehdä asiat oikein kuten kivikauden kalamiehet aikanaan.
– Meillä on vain kalpea aavistus siitä kuinka monipuolisia välineitä ja menetelmiä kivikauden ihmisillä oli kalastuksessa. Oppipoikia tässä ollaan vielä pitkään.
Tietojen saaminen menneestä on haasteellista. Suomen hapan maaperä on Järvisalon mukaan tehokkaasti hävittänyt vanhoja kivikautisia esineitä. Malleja on jäänyt vähän.
– Pajun sisäkuorikuidusta tiedetään, että sitä on käytetty noin 10 000 vuotta pyydysten teossa, esimerkiksi havaksena.
Vastavirtapyydys.
Nuijalla päähän – ei kun jäähän
Järvisalon valikoimasta löytyy myös pelottavan näköinen kivinuija, jolla kalaa pyydettiin syksyllä lyömällä jäähän matalassa vedessä.
– Kalastaja hiippaili hiljaa tossuillaan uutta jäätä pitkin ja tainnutti kalan kovalla iskulla.
Sarvesta muotoiltu ja raakanahalla sidottu pistoväline on myös tehokkaan näköinen. Se kehitettiin puolestaan keväthauen pyyntiin.
– Täytyy henkseleitä paukutella, että sain tällaisella kaksi haukea samalla lyönnillä.
Järvisalo puhelee rauhallisella äänellä maltillisesti. Joten tuskin tämä oli edes kivikautinen kalavale.
– Kivikautisilla välineillä olen saanut ahvenia, haukia, lahnoja, taimenen, kirjolohen ja nieriän, Järvisalo listaa saalistaan.
– Kerran iso hauki tarttui uistelussa koukkuun ja minulta loppui siima. Oli pakko heittää vapa veteen ja seurata sitä. Varmaan puolitoista kilometriä soutelin sen perässä ennen kuin sain väsyneen kalan veneeseen.