Uusi kalastuslaki toi mateen pilkintään isoja muutoksia. Erilaiset teräviä koukkuja vilisevät harat ja ryöstäjät kiellettiin epäeettisinä välineinä.
Pilkkijät epäilevät uusien määräysten vähentävän saaliita ainakin aluksi. Lisäksi ensimmäisissä pilkkikisoissa osanottajamäärät ovat jo pudonneet.
Mateen kutu on helmikuussa parhaimmillaan ja pilkkikausi jo käynnissä. Madepilkille mennään iltamyöhällä tai vasta alkuyöstä. Tehokkaat otsalamput ovat tuoneet harrastukseen uuden sävyn, josta kaikki eivät innostu.
– Avannoilla alkaa olla valoja kuin tivolissa. Made on kuitenkin tottunut pimeässä elämään, turhautunut pilkkimies purkaa harmitustaan.
Uusimmilla madepilkkijöillä otsalamppu kuitenkin on varusteena, mutta moni käyttää sitä vain tositarpeessa esimerkiksi välineitä vaihtaessaan tai sotkuja selvittäessään. Otsalamppu on mateen pyytäjille kuitenkin sivuseikka, nyt on isompiakin murheita.
Kisoissa kävi kato
Jouni Puujoki tuli kisoihin Savon puolelta.
Eilen käynnistyneessä Oriveden madepilkkicupissa pohdittiin jo rannassa miten kisassa pärjää uusilla säännöillä. Kisaajien määrä oli järjestäjille heti iso pettymys.
– Jos katotaan osanottajamäärää niin sehän näyttää huonolta. Meillä on vähintään kolmannes, ehkä 40 % vähemmän osanottajia kuin normaalivuonna. Kisat vähenevät, Liperin Urheilukalastajien puheenjohtaja Juha Kosonen arvioi ensimmäisellä avannollaan.
Laki suojaa madetta
Ville Mutasen mielestä made tarttuu yleensä leuasta koukkuun.
Kalastuslaki kieltää nyt ärjynnäköiset, teräviä koukkuja vilisevät harat ja ryöstäjät. Niillä kutuhuumassa oleva made on nostettu perinteisessä kalastuksessa jäälle ulkopäin tartuttamalla.
Uusi laki pyrkii suojelemaan madetta koukkujen aiheuttamilta vammoilta. Vanhoja menetelmiä pidetään nyt epäeettisinä. Kalastajat ovat toista mieltä.
– Se on ollut semmoinen oma harrastus, ja nyt se kielletään meiltä. Lähettiin kumminkin kokeilemaan, että saako täältä mittään vai ei. Kyllä moni lopettaa koko homman, Jussi Väänänen sadattelee.
Myöskään Ville Mutanen ei pidä harapäätöstä oikeana.
– Omakohtaisten kokemusten perusteella ne mateet on yleensä aina yhellä koukulla nätisti siitä leuan alta kiinni. Ei ole minulle tullut kylkiosumia, Mutanen huomauttaa.
Viranomaisilla eri tulkintoja
Laintulkinta on vielä hyvin epäselvä. Kun Kosonen kysyi asiaa pilkkikisaa varten, paikallisviranomainen olisi sallinut kolmen vuoden siirtymäajan, mutta maa- ja metsätalousministeriö taas ei.
– Heidän tulkinnan mukaan tämä hara ei ole ollut pyydys ja siirtymäaika ei sitten koske haraa ollenkaan, Kosonen ihmettelee.
Nyt madetta pilkitään erilaisilla omatekoisilla virityksillä, joissa ulkopuolisia "ryöstäjiä" ei ole. Myös ensimmäiset teolliset valmistajat ovat jo tuoneet markkinoille lainmukaisia madepilkkejään.
– Heikot saaliit voivat alussa johtua siitä, että uusia välineitä ei osata vielä käyttää. Pyydyksen paino on tärkeä asia ja nämä ovat kevyempiä eikä niistä lähde pohjassa mateelle niin kuuluva ääni, Kosonen analysoi.
Voittajalle makkarakeittoa
Liike on tärkeä ja Oriveden kisaan osallistunut kolmasluokkalainen Kerttu Mononen tiesikin mikä on olennaisinta.
– Eka pannaan pohjaan ja sitten tätä liikettä tehhään ja sitten annetaan välillä olla. Silleen sen pitäs tulla niinku, Mononen opasti.
Oriveden kisa-avaus osoitti, että saalista tuli kuitenkin niukasti. Esimerkiksi viime vuoden cupvoittajan kalapussi oli putipuhdas. Silloin voitto tuli nimenomaan haroilla.
– Saa nyt nähä, että onko tässä makkarakeittoo tiijossa, Kari Tuomi tunnusti.
Välineitä voi aina syyttää, mutta vain joka kolmas pilkkijä sai Oriveden avauskisassa saalista. Kaikkiaan punnitukseen tuotiin noin 11 kiloa mateita.
– Usein se on tyhjän nypyttelyä, mutta joskus se iso mätimade iskee, Kosonen kannusti kilpailijoita punnitusjonossa.