Amerikkalaisen tietokirjailijan Graig Ungerin mukaan Neuvostoliitto hyödynsi häikäilemättä Donald Trumpia vakoojapelin kuohuessa 80-luvulla ja Venäjä jatkoi suhdetta - auki on, missä vaiheessa Trump tajusi sen itse.
Unger kysyy kirjassaan American Kompromat, oliko Trump hyödyke Moskovalle ja vastaa kyllä. Ungerin haastattelema entinen Neuvostoliiton KGB:n kykyjenetsijä Juri Shvets kertoo, että KGB pelasi Yhdysvalloissa 1980-luvulla pitkää peliä.
Erilaisia lupaavia ihmisiä havainnoitiin ja arvioitiin, olisiko heistä hyötyä KGB:lle jollain tavalla ja jossain vaiheessa tulevaisuudessa. Shvetsin mukaan Trumpin kohdalla hyödyn saaminen kesti noin 40 vuotta.
Kaikki alkoi televisiokaupasta
Vuonna 1976 tuolloin kolmekymppinen kiinteistöyrittäjä Trump hankki New Yorkista suuren ja huonokuntoisen Commodore-hotellin nimellisellä yhdellä dollarilla. Siitä remontoitiin Grand Hyatt -hotelli.
Vuonna 1980 Trump tarvitsi huoneisiin televisioita. Hän kääntyi kirjan mukaan Joy-Lud -nimisen kaupan puoleen, ilmeisesti tietämättä, että kauppa oli KGB:n kulissiyritys. Se nimittäin mainosti palvelevansa asiakkaitaan venäjäksi, ja myi sellaisia televisioita, jotka toimivat Yhdysvalloissa, mutta myös Neuvostoliitossa. Kaupan pitäjä, Semyon Kislin, oli kirjan mukaan myös KGB:n kykyjenetsijä.
Kislin kertoi Bloomberg Businessweek-julkaisulle 2017 myyneensä Trumpille 200 televisiota luotolla, jonka Trump täsmällisesti maksoi. Ungerin mukaan Kislinin on täytynyt antaa Trumpille mojovat alennukset, sillä Kislinin todellinen tarkoitus oli ujuttautua nousussa olevan kiinteistömogulin suosioon.
Suhdetta syvennetään
Shvets kertoo Ungerille, että KGB teki kymmenisen raporttia Trumpista päämajaan, ja arvioissa mietittiin, kuinka syvälle yhteistyöhön Trumpin kanssa voidaan mennä: pelkkä luottohenkilö, vai pitkällä tähtäyksellä jopa palveluksiin taivuteltavissa oleva agentti.
Shvetsin mukaan Trump oli täydellinen houkuteltava - älyllisesti epävarma, kehuille perso, ja äärimmäisen ahne narsisti.
Niinpä Trump kutsuttiin 1987 Moskovaan, nimellisesti kartoittamaan mahdollisia hotellihankkeita. Todellisuudessa KGB halusi arvioida Trumpin silmästä silmään.
Kutsuja oli Juri Dubinin, silloinen Neuvostoliiton Yhdysvaltain-suurlähettiläs. Hänen tyttärensä Natalia oli aiemmin esitellyt Trumpin Dubininille. Natalia oli myöhempien arvioiden mukaan täysi KGB:n agentti.
Trump sai Moskovassa hienon kohtelun, mutta hotellihankkeista ei tullut mitään - eikä ollut tarkoituskaan.
Shvetsin mukaan on epäselvää, missä vaiheessa Trump ymmärsi, mitä oli tekeillä, ja jos, pitikö hän sitä mitenkään epäilyttävänä.
Trump joutuu koukkuun
Kuitenkin matkan jälkeen Trump julkaisi kokosivun ilmoitukset kolmessa suurlehdessä. Ilmoituksissa vaadittiin Yhdysvaltain lopettavan sotilaalllisen tukensa Japanille ja Persianlahden öljykuljetusten suojelun liian kalliina.
Shvets kuvaa, että käytännössä KGB:n kirjoittaman propagandan maksettu julkaisu oli riemuvoitto.
Ilmoitusten jälkeen New York Timesissa oli spekulaatio, ryhtyisikö Trump esivaalikampanjaan 1988 presidentinvaaleissa. Shvets arvelee Ungerille, että KGB ehdotti Trumpille asiaa. Trump näyttäytyikin yhdessä tilaisuudessa New Hampshiressa, mutta lopetti siihen.
Unger sanoo, että sittemmin Trumpin kiinteistöyrityksiä käytettiin laajasti venäläiseen rahanpesuun sen jälkeen, kun Trump pelastettiin venäläisrahalla pieleen menneen kasinohankkeen jälkeen.
Venäjän myötävaikutus Trumpin valintaan presidentiksi on ollut kauan tutkinnassa, mutta Robert Mullerin tutkinta on viitannut siihen että yhteyksiä oli.
Ungerin mukaan KGB:n seuraaja FSB muistutti olemassaolostaan, kun vuonna 2017, vain tunteja Trumpin presidentinvalan jälkeen Moskovsky Komsomolets -lehti - täysin yllättäen - julkaisi jutun Trumpin vuoden 1987 Moskovan-vierailusta. Shvetsin mukaan se oli viesti Trumpille siitä, mikä oli virallinen versio vierailusta, ja perinteinen tapa huomauttaa, että mitään ei ole unohdettu.