Ennen koirien tutkimisen tarve on liittynyt työhön. Nyt tutkimusta tehdään myös lemmikeille.
Koirat ovat omia persoonallisuuksiaan. Yksi tukeutuu ongelmatilanteissa ihmisen apuun, toinen pyrkii ratkaisuun itse, kolmas on hyvin herkkä tekemilleen virheille.
Uudet, tutkimukseen perustuvat koirien käyttäytymistestit mittaavat monivivahteisesti koirien tiedonkäsittelyä ja käyttäytymistä.
Koirien kognition tutkimus alkoi toden teolla yleistyä parikymmentä vuotta sitten, kertoo biologi ja eläinten käyttäytymistutkija Katriina Tiira Helsingin yliopistosta.
Tiede on tuonut tullessaan uusia työkaluja myös kotikoirien testaamiseen.
Koirien luonnetesteissä on keskitytty etupäässä siihen, onko koira arka vai rohkea tai miten se selviää tehtävistä, joihin rotu on jalostettu.
Taustalla on ollut tarve selvittää koirien soveltumista työkoiriksi.
Oppiminen hidastuu
Koirilla on kuitenkin muitakin ominaisuuksia kuin rohkeus tai arkuus. Niitä ovat esimerkiksi impulsiivisuus tai itsehillintä, muisti ja sosiaalisuus.
Nämä ominaisuudet voivat vaikuttaa koiran koulutukseen ja mahdolliseen ongelmakäytökseen. Koirilla on eroja myös oppimisnopeudessa.
– Tähän vaikuttaa myös ikä, sillä yleensä oppiminen hidastuu noin seitsemästä vuodesta eteenpäin. Iän suhteen on kuitenkin yksilöllisiä ja todennäköisesti myös rotueroja, Tiira kertoo.
Keskimäärin koiranpennut osaavat lukea ihmisen eleitä jo kuusiviikkoisesta lähtien. Kuva: Lehtikuva
Taidot selville
Suomessa Tiira on kehittänyt tieteeseen pohjautuvia koiran käyttäytymistestejä. Hän testaa koiria SmartDog-yrityksessään, jolla on myös seitsemän muuta lisensoitua testaajaa.
Testiin tullut 3-vuotias kiharakarvainen noutaja Ihqu saa tehtävän, jossa mitataan koiran impulsiivisuutta.
Makupala laitetaan läpinäkymättömän lieriön sisään ja koiralle opetetaan, että sen saa lieriön avoimesta päästä. Sitten koira saa yrittää herkkua itselleen läpinäkyvästä lieriöstä.
Impulsiiviset koirat yrittävät runnoa muovista läpi, mutta harkitsevainen Ihqu noukkii makupalan suuhunsa samalla tavalla kuin oppi aiemmin.
Ihmisten eleiden ymmärtämistä puolestaan mitataan tehtävässä, jossa koira etsii ruokaa vihjeiden perusteella.
– Ihqu osaa kohtuullisen hyvin lukea eleitä, vaikka ei olekaan siinä aivan terävintä kärkeä, kertoo koiran omistaja Maija Päivärinta Riihimäeltä.
Keskimäärin koiranpennut osaavat lukea ihmisen eleitä jo kuusiviikkoisesta lähtien. Tämä piirre kuitenkin vaihtelee rotujen välillä.
Smartdog-testeistä kerätyn tietokannan perusteella eleiden tulkinnassa paras rotu on australiankelpie ja seuraavina tulevat muun muassa novascotiannoutaja, bordercollie ja labradorinnoutaja. Rotuominaisuuksien listaus perustuu noin 2 500 koiran testituloksiin.
Ero suteen näkyy
Eräs testeistä on niin sanottu mahdoton tehtävä, jota käytetään myös tutkimuspuolella. Siinä koiraa opetetaan avaamaan kansi laatikosta, jonka sisällä on herkku tai lelu.
Sitten kansi suljetaan niin, että sitä ei saa enää auki. Koiran käyttäytymisestä voi päätellä sen itsenäisyyttä tai turvautumista ihmiseen.
– Usein esimerkiksi noutajat ja paimenkoirat kääntyvät nopeammin omistajansa puoleen hakemaan apua, Tiira mainitsee.
Koiran erityispiirteenä suteen verrattuna on juuri sen luottamus ja erityinen suhde ihmiseen. Ongelmatilanteessa koira hakee apua ihmiseltä, kun taas susi pyrkii ratkaisuun itse.
– Sekä itsenäinen että ohjaajaan tukeutuva ongelmanratkaisu ovat koiralla hyviä ominaisuuksia. Lähinnä koulutustavoitteesta riippuu, kumpi tapa on ohjaajan mielestä parempi.