Mika Kojonkoski teki päätöksen olla hakematta jatkoa Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön johtajan pestilleen kotiuduttuaan Pyeongchangin olympialaisista.
Kojonkoski ilmoitti keskiviikkona, ettei aio hakea huippu-urheilujohtajan pestiä, jonka Olympiakomitea asetti avoimeen hakuun olympialaisten alla. Kojonkoski ehti toimia asemassa viisi vuotta.
Nyt oli oikea aika astua syrjään. Kojonkoski kertasi päätöstään MTV Sportille.
– Kaikki ne projektit, joissa olen ollut mukana, ovat olleet sellaisia, että sydän ja sielu on niissä mukana. Silloin ne ovat myös vaativia. Tätä projektia on mennyt nyt viisi vuotta, ja olen pistänyt itseni sataprosenttisesti likoon suomalaisen urheilun eteen tehtävässä työssä. Nyt on saavutettu sellainen piste, että on hyvää siirtää viestikapula eteenpäin. Se on järkevää niin suomalaisen urheilun kuin itseni kannalta, Kojonkoski kommentoi. 
Mika Kojonkoski näki huippu-urheilupomona kolmet olympialaiset: Sotshi 2014, Rio 2016 ja Pyeongchang 2018.
Kojonkoskella ei ole näköpiirissä heti uutta projektia, mikä on hänelle raikas muutos.
– Totta kai mieli toimii niin, että kun alkaa päätös kirkastua, niin alkaa miettiä, että mitä seuraavaksi. Olen nyt 54-vuotias, ja aina jo kesken edellisen projektin minua on revitty jo seuraavaan projektiin, enkä ole missään vaiheessa oikeastaan pysähtynyt. Nyt on toive, että voisi pysähtyä hetkeksi.
Milloin päätös kirkastui?
– Eilen aamulla se oikeastaan tuli, Kojonkoski naurahtaa.
– Nämä ovat isoja asioita pienen yksilön kannalta, ja sitä koko ajan miettii, havainnoi ja analysoi. Nyt kun on pikkuisen aikaerorasituksesta toipunut, tai oikeastaan kesken sitä, niin on aamuyöstä hyvä aika miettiä. Eilen aamulla päätös kirkastui.
Urheilutulos jäi kaivelemaan
Kojonkoski on ylpeä siitä, että hänen kautensa aikana suomalaisen huippu-urheilun toimintatavat ovat vakiintuneet niin, että koordinoitu yhteistyö on kaikkien etu.
– Lisäksi olemme kaikkien toimijoiden yhteistyönä saaneet suomalaisen urheilun laskevan käyrän tasaantumaan, viimeisten tulosten myötä jopa nousevalle käyrälle.
Tällä Kojonkoski viittaa siihen, että Sotshin talvikisoissa 2014 Suomen joukkue onnistui odotettua paremmin, ja Pyeongchangissa henkilökohtaisten mitalien määrä kasvoi neljän vuoden takaisesta kolmesta mitalista viiteen. Kesäolympialaisissa kehitys on kuitenkin ollut hitaampaa. 
Iivo Niskanen oli hiihtämässä Suomen molempia olympiakultamitaleja Kojonkosken toimikaudella.
Kun Kojonkoskelta kysyy epäonnistumisista huippu-urheilujohtajana, hän nostaa esiin kaksi asiaa. Niistä ensimmäinen liittyy yllä mainittuun menestykseen.
– Olisin halunnut urheilutuloksen näkökulmasta olla pidemmällä tässä vaiheessa.
– Toiseksi olisin halunnut olla viemässä suomalaisen urheilun isoa kuvaa, vetovoimaa ja arvostusta paljon pidemmälle. Että meillä olisi maailma, jossa nuorten urheilijoiden satsauksia osattaisiin arvostaa, ja heille löytyisi yhteiskunnalta ja talouselämältä kasvavasti tukea, Kojonkoski listaa.
Kojonkosken ja huippu-urheiluyksikön niskaan on satanut vuosien mittaan myös paljon kritiikkiä, mikä on vahvistunut varsinkin arvokisojen aikana. Kojonkoski ymmärtää, että tämä on pelin henki, eikä hänellä ole jäänyt huonoja muistoja palautteesta.
– Urheilu on koko kansan asia ja se herättää intohimo. Se kertoo myös siitä, että se on tärkeää koko yhteiskunnalle. Siihen otetaan kantaa aika tunteenomaisesti. Silloin kun tehdään isoa muutosta, niin kritiikkiä tulee, kun asiat eivät mene niin helposti kuin on oletettu. Se on aika normaalia, Kojonkoski summaa.
Kojonkoski ei halunnut ottaa kantaa siihen, kuka olisi pätevin vaihtoehto hänen työnsä jatkajaksi. Hakuaika huippu-urheilupomon tehtävään päättyy huomenna.
Kojonkoski summaa Suomen joukkueen olympiasuoritusta ja suomalaisen urheilun tilaa alla videolla.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
kojonkoski