Koko maailman yhteenlasketut sotilaalliset menot nousivat viime vuonna enemmän kuin kymmeneen vuoteen, kertoo Tukholman kansainvälinen rauhaninstituutti Sipri tiedotteessaan.
Edellisvuodesta maailman sotilasmenoissa oli kasvua 3,6 prosenttia, mikä on suurin vuosittainen kasvu sitten vuoden 2010.
Asia selviää instituutin vuosittaisesta raporttista, joka kertoo päättyneen vuoden sotilasmenojen kehityksestä eri maissa. Sipri julkaisi tuoreen raporttinsa tänään.
Yhteensä sotilaallisiin kustannuksiin käytettiin ympäri maailman 1 917 miljardia dollaria eli noin 1 777 miljardia euroa. Loppusummaa voi verrata esimerkiksi Suomen valtion viime vuoden budjettiin, joka oli 55 miljardin euron luokkaa. Koko maailman sotilasmenot olivat tähän summaan verrattuna noin 32-kertaiset.
Siprin tutkijan tohtori Nan Tianin mukaan sotilaallinen rahan käyttö oli viime vuonna korkeimmillaan vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen.
Viime vuonna koko maapallon yhteenlasketut sotilaalliset kustannukset olivat 7,2 prosenttia suuremmat kuin vuonna 2010.
Yli kolmasosa kulutuksesta Yhdysvaltojen aikaansaannosta
Yhteensä 62 prosenttia kaikista sotilasmenoista jakautuu viiden maan kesken. Maailman suurimmat sotilasmenot on Yhdysvalloilla, Kiinalla, Intialla, Venäjällä ja Saudi-Arabialla. Kärkiviisikossa oli viime vuonna ensimmäistä kertaa kaksi Aasian maata.
Yhdysvaltojen osuus koko maailman sotilasmenoista on 38 prosenttia. Maan sotilaalliset kustannukset nousivat viime vuonna 5,3 prosenttia aiemmasta. Yhdysvaltain sotilaalliset menot olivat viime vuonna yhteensä 732 miljardia dollaria eli noin 680 miljardia euroa.
Maan sotilasmenot nousivat jo toista vuotta peräjälkeen. Tätä ennen sotilaallinen kulutus oli laskenut seitsemän vuoden ajan. Viime aikojen nousua selittävät 16 000 ihmisen lisärekrytoinnit sekä perinteisten aseiden ja ydinaseiden varastojen modernisoinnit.
Yhdysvaltain sotilaskustannuksissa viime vuonna tapahtunut kasvu vastaa koko Saksan valtion viime vuoden sotilasmenoja.
Nato-mailla noin 960 miljardin euron sotilasmenot
Saksalla oli sotilaallisen kulutuksen 15 kärkimaan joukosta kaikkein suurin prosentuaalinen kasvu. Maan sotilaalliset kustannukset nousivat viime vuonna jopa kymmenellä prosentilla.
Yhteensä Saksan sotilasmenot olivat noin 49,3 miljardin dollaria eli vajaat 46 miljardia euroa.
– Saksan sotilaallisen kulutuksen kasvu selittyy osittain käsityksellä Venäjän uhan kasvamisesta, minkä monet Naton jäsenmaat jakavat, arvioi Siprin tutkija Diego Lopes da Silva instituutin tiedotteessa.
Da Silvan mukaan Ranskassa ja Britanniassa vastaavat kustannukset kuitenkin pysyivät suhteellisen vakaina.
Muissakin Euroopan Nato-maissa havaittiin kuitenkin nousuja sotilaskulutuksessa.
Esimerkiksi Bulgariassa sotilaalliset kustannukset hyppäsivät ylöspäin jopa 127 prosentilla. Pääasiallisena syynä tähän olivat uusista sotilaslentokoneista tehdyt maksusuoritukset.
Kaikkien 29 Nato-maan sotilaalliset kustannukset olivat viime vuonna yhteenlaskettuna noin 1 035 miljardia dollaria eli noin 960 miljardia euroa.
Naapurimaa Ruotsi oli 40:n joukossa
Itänaapurimme Venäjä oli sotilaallisessa kulutuksessa neljäs koko maailmassa. Venäjän sotilasmenot kasvoivat viime vuonna 4,5 prosentilla 65,1 miljardiin dollariin eli noin 60 miljardiin euroon.
Suomea ja Islantia lukuun ottamatta kaikki muut Pohjoismaat päätyivät Siprin 40 kärkikuluttajan listalle. Norjan sotilasmenot olivat maailman 30. korkeimmat, kun taas Ruotsi oli sijalla 33. Tanska sen sijaan keikkui Siprin listan häntänä 40. sijalla.
Yli 90 prosenttia koko maailman sotilasmenoista oli 40 suurimman kuluttajan ansiota.
Saudi-Arabian menot laskivat konfliktista huolimatta
Aasian maista suurimmat sotilaalliset menot olivat Kiinalla ja Intialla, joilla oli järjestyksessä toiseksi ja kolmanneksi suurimmat menot koko maailmassa.
Sipri arvioi Kiinan sotilasmenojen olleen viime vuonna 261 miljardin dollarin eli noin 242 miljardin euron luokkaa. Kiinan sotilasmenot kattavat Siprin arvion mukaan koko maailman sotilaallisista kustannuksista noin 14 prosentin osuuden. Maan sotilasmenot kasvoivat 5,1 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.
Lähi-idän maista jokseenkin yllättävää kehitys oli kärkiviisikkoon lukeutuvassa Saudi-Arabiassa.
Vaikka Saudi-Arabialla on aktiivisia sotilasoperaatioita Jemenissä ja kiristyneet välit Iranin kanssa, kuningaskunnan sotilaalliset menot laskivat Siprin arvioiden mukaan 16 prosentilla 61,9 miljardiin dollariin eli noin 57 miljardiin euroon.
Saharan eteläpuolisessa Afrikassa sotilasmenojen kehitys heittelee huomattavasti aseellisten konfliktien vuoksi. Esimerkiksi Burkina Fasossa sotilaallinen kulutus kasvoi viime vuonna 22 prosentilla, mutta naapurimaa Nigerissä vastaavat menot laskivat 20 prosentilla.
Vähemmän vaihtelua sen sijaan oli Etelä-Amerikassa, jossa sotilaalliset menot pysyivät pitkälti muuttumattomina. Brasilian sotilaallinen kulutus kattoi vähän yli puolet koko maanosan sotilasmenoista.
Juttua päivitetty 27.4. klo. 11:07: Vaihdettu jutun kuvituskuva.