Kolumni: Kiusaaminen on meillä geeneissä – ja se on asia, joka sen kitkemisyrityksissä täytyy huomioida

MOT:n tekemästä selvityksestä kävi ilmi, että jopa kolmannes joidenkin koulujen oppilaista kokee tulevansa jatkuvasti kiusatuksi.

Ensinnäkin on niin, että kaikkea ihmisen käytöstä ohjaavat osittain geenit. Minkään psykologisen ominaisuuden geneettisyys ei ole 100% mutta ei myöskään 0%. Kaikki ovat jotain siltä väliltä. 

Kaksostutkimuksessa on havaittu erittäin vahva geneettinen yhteys sen suhteen tuleeko lapsesta kiusattu vai kiusaaja.

Toiseksi evoluutiopsykologia lähtee siitä, että jos jokin käytös on yleistä, siitä saattaa silloin olla hyötyä ihmisen kelpoisuudelle.

Kelpoisuus tarkoittaa karkeasti sanoen yksilön mahdollisuuksia lisääntyä. Kelpoisuus muodostuu lukemattomasta määrästä eri tekijöitä: terveys, ikä, ulkonäkö, status, varallisuus jne. Mitä parempi kelpoisuus on, sitä todennäköisemmin saa geenejään eteenpäin.

Ominaisuudet, jotka parantavat kelpoisuutta - tai eivät ainakaan merkittävästi heikennä sitä - yleistyvät. Vastaavasti ominaisuudet, joista kelpoisuudelle liikaa haittaa, katoavat.

Otetaan esimerkiksi vaikkapa ihmisten taipumus ruokailla. On tupannut käymään niin, että ne jotka nääntyvät nälkään, eivät lisäänny. Niinpä nälän tunne ja toiminta, joka ohjaa kohti ravintoa, on yleistynyt. Ihmiset TODELLAKIN ruokailevat.

Kuitenkin kun ravintoa on saatavilla nykymaailmassa yllin kyllin, on tästä sinällään kelpoisuutta parantavasta ominaisuudesta tullut yhä useampien kohdalla kelpoisuutta haittaava ominaisuus - liikalihavuus. Ajan mittaan saattaakin käydä niin, että koko ylensyönti katoaa ja sopeutuu muuttuneeseen ympäristöönsä kohtuusyönniksi.

Kulttuuriantropologi Christopher Boehmin mukaan missä tahansa hierakkisessa järjestelmässä koirista apinoihin esiintyy kiusaamista. Jopa kanat kiusaavat toisiaan.

Koska kiusaamista esiintyy käytännössä kaikissa yhteisöissä, se saattaa olla ominaisuus, josta on hyötyä. Jos kiusaamisesta on kelpoisuudelle hyötyä, se ei ole ominaisuus, joka ylensyönnin tapaan olisi katoamassa, vaan todennäköisesti säilyy hamaan tappiin.

Toki koko ajan täytyy muistaa, että evoluutio hyppii arvaamattomiin suuntiin.

Joka tapauksessa evoluutiopsykologien mukaan kiusaamisen hyöty voi olla sosiaalisessa hierarkiassa kohoaminen. Kiusaamalla muita kiusaaja pyrkii vähentämään toisten saamaa arvostusta ja samalla nostamaan omaansa. Siten hän kohoaa yhteisön silmissä ja parantaa kelpoisuuttaan.

Tämä ei ole pelkkää spekulaatiota, vaan ajatuksen tueksi on myös näyttöä. Kiistaa herättänyt tutkimus kolmen vuoden takaa totesi, että muun muassa kiusaajien itsetunto ja sosiaalinen asema ovat muita parempia. Kiusaajat myös saivat muita enemmän seksiä.

Seksin saaminen on olennaista, koska juuri se on keino siirtää geeniperimää.

Mikäli evoluutiopsykologien väite kiusaamisen alkuperästä pitää paikkansa, kiusaaminen loppuu vain, jos siitä ei ole kelpoisuudelle mitään hyötyä. Sekään ei itse asiassa välttämättä riitä. Täysin varmasti se loppuu vasta sitten, jos siitä on kelpoisuudelle liikaa haittaa. Tämä on syy sille, etteivät jälki-istunnot tehoa.

Kiusaamisesta saatu hyöty ei nimittäin katoa mihinkään jälki-istunnon myötä. Vaikka rangaistuksesta sinällään onkin kärsijälleen haittaa, on haitta vain psykologinen ja oman pään sisällä. Se ei ole haitta kelpoisuudelle.

Jälki-istunnon jälkeen Sami tai Susanna jatkaa kiusaamista, koska kelpoisuuden näkökulmasta strategia toimii. Jälki-istunto on tavallaan”maksu” saavutetusta kelpoisuushyödystä vähän samaan tapaan kuin salirääkki on maksu paremmasta kunnosta.

Tarkalleen ottaen voi käydä jopa niin, että jälki-istunto itsessään parantaa yksilön sosiaalista asemaa, koska se tuo mukanaan ”kovan tyypin” maineen. Näin rangaistuksen myötä kiusaajan kelpoisuuden kokonaispaketti itse asiassa vain kasvaa.

Kiusaamisen geneettisten mekanismien hyväksyminen ei tarkoita kiusaamisen hyväksymistä. Sen sijaan se tarkoittaa, että keinot, joilla kiusaamisesta pyritään eroon, kannattaa valita siten, että geenit huomioidaan.

Yksi esimerkki tulee Yhdysvalloista.

Siellä kiusaamisen ehkäisemiseksi suunnatussa projektissa Arizonassa kiusaajille annettiin koulussa ”korkean statuksen töitä” ja laitettiin muun muassa vahtimestareiksi koulujen pääoville.

Kun heille tarjottiin tällainen vaihtoehtoinen väylä statuksen hankkimiseksi, kiusaaminen väheni ”dramaattisesti”.

Nerokkaassa kokeessa kiusaajan geenit menivät niin sanotusti vanhanaikaiseen. 

Lue MTV Uutisten aiempia juttuja kiusaamisesta:  

"Hutsahtavista" oppilaista kohun nostattanut rehtori pahoittelee huonoja sanavalintoja ja viestinsä väärinymmärtämistä: "En ole mielestäni tehnyt virkavirhettä"

Sarin poikaa on kiusattu vuosia – yläasteikäiset pojat hakkasivat hänet kotimatkalla: "Pelko hallitsee elämää ja pelkään hänen tekevän itselleen jotain"

Äidin raastava kertomus vuosien piinasta: Koulukiusaaminen syöksi koko perheen ahdinkoon – "Vammainen, CP, autisti – lastani ei vuosiin kutsuttu hänen omalla nimellään"

Kiusattu Konsta saa nykyään lukuisia ystäväpyyntöjä – Facebook-postaus muutti yksinäisen miehen elämän: "Enää hänen ei tarvitse olla yksin tai sietää kiusaamista"

14-vuotiasta Lucaa on kiusattu koko syksy: Tilanne paljastui äidille, kun poika nostettiin kirjaimellisesti vasten seinää koulun käytävällä – "Häntä uhattiin, että hänet hakataan"