Albania ja Pohjois-Makedonia EU:n jäseniksi? Kysymys laajentumisesta jakaa jäsenmaita – unionin johdolta painava vetoomus: ”Ne ovat tehneet mitä pyysimme”

Pohjois-Makedonian ja Albanian jäsenyysneuvotteluista on ollut tarkoitus päättää jo monta kertaa, mutta epäileviä maita ei ole saatu vakuutettua. Ranskan presidentin Emmanuel Macronin mielestä EU:n pitää ensin uudistaa sääntöjään taatakseen paremman yhtenäisyyden. Nyt unioni on jakautunut muun muassa maahanmuutto-, ilmasto- ja oikeusvaltiokysymyksissä.

Hollanti ja Tanska ovat epäileväisiä varsinkin Albanian uudistusten etenemisestä.

EU-instituutioiden johdon vetoomuksessa todetaan, että päätös on testi siitä, pystyykö unioni pitämään lupauksensa.

– Pohjois-Makedonia ja Albania ovat tehneet mitä pyysimme. Sen saavuttaminen vaati merkittävää työtä kansalaisilta, joille eurooppalaisuus on ollut motivaation ja päättäväisyyden lähde, kirjeessä lausutaan.

Kirjeen ovat allekirjoittaneet EU-parlamentin puheenjohtaja David Sassoli, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk sekä komission nykyinen ja tuleva puheenjohtaja eli Jean-Claude Juncker ja Ursula von der Leyen. He muistuttavat, ettei neuvotteluiden avaaminen tarkoita automaattisesti jäsenyyden saamista. Maissa täytyy toteuttaa lukuisia jäsenehtojen vaatimia uudistuksia, ennen kuin prosessi on maalissa.

Suomi tukee neuvotteluja, Saksa hakee kompromissia

EU-puheenjohtajamaana Suomi on tavoitellut neuvottelujen avaamista. Edellisen kerran viime maanantaina Budapestissa pääministeri Antti Rinne (sd.) toisti tämän tavoitteen.

– On tärkeää, että unioni voi osoittaa Länsi-Balkanin maille uskottavan näkymän jäsenyydestä, kun uudistukset ovat riittävästi edenneet. Oikeusvaltioperiaate on laajentumisprosessissakin yksi tärkeimpiä seurattavia kysymyksiä, Rinne sanoi hänen ja Unkarin pääministerin Viktor Orbánin yhteisessä tiedotustilaisuudessa.

Unkari kuuluu Visegrad-maihin, jotka ovat uusien jäsenyysneuvotteluiden ponnekkaimpia kannattajia. Unkari on myös saamassa seuraavaan komissioon laajentumiskomissaarin salkun, vaikka joutui vaihtamaan komissaariehdokkaansa europarlamentin vastustuksen takia.

Lue myös: MTV Budapestissa: EU:n kauhukakara ja mallioppilas varoivat astumasta toistensa varpaille – nämä Viktor Orbánin kommentit paljastivat lopulta, miten kaukana yhteisymmärryksestä ollaan

Saksa esittää nyt kompromissia, jonka se toivoo olevan myös epäilevien maiden hyväksyttävissä. Ehdotuksen mukaan Pohjois-Makedonian neuvottelut avattaisiin viimeistään joulukuussa. Albanian kohdalla tehtäisiin periaatepäätös, johon kirjattaisiin neuvottelujen avaaminen, kun maa tekee vielä tiettyjä muutoksia.

Pohjois-Makedonian on katsottu täyttävän jäsenyyden ehdot monilta osin paremmin kuin muiden Länsi-Balkanin maiden. Sen esteenä oli pitkään Kreikan jyrkkä vastustus, joka murtui maan nimivaihdokseen alkuvuonna.

Kreikan vastustus oli Pohjois-Makedonian esteenä myös Natoon liittymiselle. Hiljattain Balkanilla vierailleen Yhdysvaltain ulkoministerin Mike Pompeon mukaan Pohjois-Makedonia saattaa olla jäsen jo vuoden loppuun mennessä.

Kolmet neuvottelut käynnissä

EU:lla on parhaillaan käynnissä jo kolmet jäsenyysneuvottelut. Turkin neuvottelut käynnistyivät lokakuussa 2005, Montenegron kesäkuussa 2012 ja Serbian tammikuussa 2014.

Turkin viimeaikainen demokratiakehitys on kuitenkin jäädyttänyt neuvottelut käytännössä täysin. Serbian ja Montenegronkin kohdalla kehitys on ollut hidasta. Serbiaa jarruttavat varsinkin sen oikeusvaltiokehityksestä heränneet huolet sekä suhde Kosovoon, jonka itsenäisyyttä se ei halua hyväksyä.

Lue myös: Pohjois-Makedonialle ja Albanialle huonoja uutisia EU:lta jäsenyysneuvotteluista

Montenegrokaan ei ole tänä vuonna pystynyt avaamaan uutta neuvottelulukua. Neuvottelulukuja on yli 30 eri politiikka-alueelta ja niitä avataan vähitellen jäsenyysneuvottelujen edistyessä.

Länsi-Balkanin maista myös Bosnia ja Kosovo ovat ilmaisseet halukkuutensa hakea EU:n jäseneksi, mutta niiden tiellä on vielä suurempia esteitä kuin muiden alueen maiden.

Albanian ja Pohjois-Makedonian jäsenyysneuvottelujen avaamista on määrä käsitellä lokakuun puolivälin huippukokouksen alla eurooppaministereiden kokouksessa.