Lääkäri- ynnä muita varattuja aikojaan laiminlyövät asiakkaat aiheuttavat yhteiskunnalle jopa 100 miljoonan euron kustannukset vuodessa. Pitäisikö moisten aika- ja verorahavarkaiden takapuoleen lyödä punaleima ja lähettää tuhti lasku perään? Vai auttaisiko sekään?
MTV:n Kymmenen uutisissa oli sunnuntaina 21.2. juttu ja haastattelu, joissa kerrottiin käyttämättä ja peruuttamatta jäävien kunnallisten palveluaikojen kustannuksista. Esimerkit olivat hurjia.
Pelkästään Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä käyttämättä jäävien hoitoaikojen vuosihinta arvioitiin 30 miljoonaksi euroksi. Koko maassa aikojaan unohtelevat tai laiminlyövät ihmiset aiheuttavat yhteiskunnalle jopa 100 miljoonan euron kustannukset.
Vantaalla hammashoidon jono voitaisiin purkaa kokonaan, jos ihmiset vaivautuisivat edes perumaan käyttämättä jääviä aikojaan. Ja niin edelleen.
Voisikohan ne SOTE-uudistuksen tehostamistoimet aloittaa tästä?
Systeemissä on joku vakava vika, jos kalliita kunnallisia palveluita on varaa käyttää noin holtittomasti.
Unohdus voi joskus olla aito ja jollakulla muukin hyvä syy, mutta nykyisiä määriä peruuttamattomia aikoja se ei selitä.
Jotkut kunnat turvautuvat sakkomaksuun, jotta ihmiset saataisiin ilmoittamaan käyttämättä jäävistä lääkäriajoista. Esimerkiksi Vantaalla maksu on nostettu jo 50 euroon. Se ei kuitenkaan vilunkeja hidasta, sillä uuden lääkäriajan saa vaikkei sakkoa maksaisikaan.
Aikavaraspotilaita yritetään saada kuriin myös lähettämällä ajanvarauksesta muistutus esimerkiksi tekstiviestillä. Jo muutama päivä etukäteen tehty peruutus vapauttaa lääkäri- tai neuvola-ajan jollekin toiselle tarvitsevalle.
Mutta jos valistus ei tehoa, niin millä nuo veronmaksajien rahoja ja kalliiden ammattilaisten aikaa tuhlaavat tampiot saataisiin kuriin? Pitäisikö riittävän monta kertaa yhteiskuntaa huijaava aikavaras pistää julkiseen häpeäpaaluun tai ainakin nimi ja naama terveyskeskuksen ajanvarauksen seinälle?
Loputtoman ymmärtäväinen sosiaaliväki tai viimeistään tietosuojavaltuutettu kieltäisi luultavasti senkin.
Yhteiskunnan kassa on tyhjä ja veronmaksajien mitta täynnä, mutta ilmeisesti hyvinvointiyhteiskunnassa järjestelmän väärinkäytöstäkin on tullut saavutettu etu.