Kommentti: Cheek vetosi poikkeuksellisella tavalla suomalaisiin

Cheekin haastattelu kokonaisuudessaan 6:38

Cheek kasvoi niin isoksi ilmiöksi kuin Suomessa on mahdollista. Edessä olisi ollut väistämätön alamäki, jonka Jare Tiihonen taustajoukkoineen lopetuspäätöksellään vältti.

MTV tapasi Jare Tiihosen vain muutama tunti ennen Cheekin uran viimeistä keikkaa. Katso yllä haastattelu kokonaisuudessaan!

Yksi vaihe kotimaisen musiikin suurimmassa menestystarinassa päättyi lauantaina illalla Lahden mäkimontussa. Jare Tiihonen, 36, lopetti uransa Cheek-nimisenä hiphop-tähtenä, mutta Cheek elää omaa elämäänsä myös jatkossa. Tietenkin.

Juuri ennen jäähyväiskonsertteja julkaistu kokoelmalevy menestyy takuuvarmasti jatkossakin. Viimeisistä keikoista julkaistaan mitä luultavimmin vielä tallenne muodossa tai toisessa.

Kameramies seurasi Cheekin liikkeitä pitkin viikonloppua, eli jäähyväisiä syväluotaava dokumenttikaan ei yllättäisi. On myös mielenkiintoista, malttaako Jare Tiihonen pysyä poissa ensi vuoden alkupuolella järjestettävästä Emma-gaalasta.

Itse asiassa, kuten Tiihonen on itsekin todennut, hän laittoi Lahdessa pisteen Cheekin uralle. Mies itse voi toki käydä noutamassa yleisö-Emman pseudonyyminsä puolesta.

Keväällä Tiihonen löi Tuomas Enbusken kanssa hurjan vedon. Räppäri joutuu maksamaan Enbuskelle 100 000 euroa, jos hän tekee seuraavan 15 vuoden aikana joko omana itsenään tai muulla artistinimellä virallisen keikan, johon myydään pääsylippuja.

Cheekiä ei enää virallisesti ole, mutta eihän mikään estä Tiihosta esimerkiksi vierailemassa suojattinsa Lukas Leonin tai muiden artistien kappaleilla.

Yksi asia on varma: Jare Tiihonen ei ole tyhmä mies. Itse asiassa, hän on fiksu liikemies, joka rakensi Cheekin tarinan niin isoksi kuin Suomessa on mahdollista. Näitä faktoja on todettu väsymiseen asti.

Cheek julkaisi useita isoja hittejä. Cheek nousi Suomen Spotifyn kuunnelluimmaksi artistiksi. Cheekistä julkaistiin omaelämäkertakirja. Cheekin tarinasta tehtiin elokuva. Cheek täytti Helsingin Olympiastadionin kahteen kertaan, teki useamman loppuunmyydyn jäähallikiertueen ja oli uransa viimeisenä kesänä festarien suurin vetonaula.

Monissa medioissa räppärin uraa ja jäähyväiskeikkoja on viime päivinä lähes poikkeuksetta suitsutettu. Väsymiseen asti on todettu, että Cheek oli monien mielestä liian suosittu ja siksi hiphop-tähteä oli helppo vihata.

Jos kritiikkiä on esitetty, kuten Helsingin Sanomissa, kommentteja lukemalla tuntuu siltä, että kritiikkiä ei olisikaan saanut esittää. Kritiikki tulkitaan vihaksi, vaikka se ei sitä ole.

Sosiaalisessa mediassa yleistetään, että kaikki suosittu on tuomittava. Ikään kuin artisti olisi pyhä. "Cheekiä on helppo vihata" -reaktion suuruus onkin varmasti yksi räppärin jättisuosion syistä.

Hiphop-tähden jäähyväiskeikat olivat komea show, vaikka Cheekin musiikki onkin yhtä kaukana omasta suosikkimusiikistani kuin aurinko maapallosta.

Ilmiölle nimeltä Cheek on joka tapauksessa nostettava hattua. Ei ole helppoa nousta asemaan, jossa kahteen jäähyväiskonserttiin myydään 60 000 pääsylippua. Kolmaskin konsertti olisi varmasti myynyt loppuun.

On totta, että Cheekin musiikissa esiintynyt oman itsensä jumalalliseen asemaan nostaminen on saanut karsastamaan ilmiötä, mutta eivät jättiyleisöt väärässä ole. Jumalalliseen asemaan itsensä nostaneen artistin musiikki on vedonnut poikkeuksellisella tavalla suureen yleisöön.

Jäähyväiskeikkojen lavarakennelma veti vertoja stadioneita täyttäville kansainvälisille nimille. Jos Olympiastadion ei olisi remontissa, uskon, että jäähyväiset olisi todennäköisesti järjestetty Helsingissä.

Suomen ikonisimman ulkoilma-areenan täyttäminen useana iltana olisi ollut vielä astetta uljaampi päätös räppärin uralle.

Cheek osui musiikillaan ja kaikella tekemisellään täysin oikeaan paikkaan täysin oikeaan aikaan. Vastaavaa ilmiötä tuskin enää nähdään suomalaisessa musiikissa.

Lue myös:

    Uusimmat