Felipe Massan päätös jättää formula ykköset tämän kauden päätteeksi jättää haikean tunnelman lajin kultaiseen sukupolveen laskettavan kuskin jäähyväisten alla.
Massa ei päässyt toivomaansa tulokseen neuvotellessaan paikasta nykyiseen talliinsa Williamsille tai vastaavan menestyspotentiaalin omaavien kilpailijoiden riveihin. 35-vuotias brasilialainen sai ajaa uransa loppuun huipulla, mutta hänen todellinen huippu-uransa päättyi rehellisesti sanottuna jo kauan aikaa sitten.
Massa aloitti uransa kaudella 2002, jolloin formulat olivat astuneet Michael Schumacherin valtakauden keskelle. Toisen mestarin, Mika Häkkisen, väistyminen aluksi sapattivapaalle ja myöhemmin lopullisesti eläkkeelle avasivat oven kahdelle uuden aikakauden kilpa-ajajalle. Ensin Kimi Räikkönen nostettiin pikavauhtia Sauberilta McLarenille, minkä seurauksena Massa kiinnitettiin niin ikään Mercedeksen moottoreilla ajaneeseen sveitsiläistalliin.
Vuonna 2002 ajaneista nykykuskeista jäljellä ovat tämän jälkeen enää Räikkönen, Fernando Alonso ja Jenson Button. Kaikki ovat lajinsa kruunattuja maailmanmestareita. Mielestäni Massa kuuluu oleellisesti tähän kerhoon, vaikka ei koskaan mestaruuspyttyä päässytkään nostamaan. Ilman titteliä jääneet ovat yksi kerrallaan poistuneet näyttämöltä: ensin Juan Pablo Montoya, myöhemmin Mark Webber ja nyt Massa.
Ferrarin puisen hierarkian takia Massan ei koskaan annettu kasvaa kotimaansa sankareiden Nelson Piquet’n tai Ayrton Sennan saappaisiin, vaan hän sai jatkaa siitä, mihin Rubens Barrichello aikoinaan jäi. ”Felipe, Fernando on sinua nopeampi”.
Vuonna 2008 hän luuli jo saavuttaneensa unelmansa kotiyleisönsä edessä Interlagosin radalla, kunnes tapahtui yksi F1-historian dramaattisimmista ratkaisuhetkistä ja nuori Lewis Hamilton nousi viimeisellä kierroksella sijoituksen ylöspäin ja varmisti mestaruuden Massan perheen jo juhliessa varikolla. Massa nosti jäähyväisviestissään uransa katkerimmaksi hetkeksi kuitenkin aiemmin vuonna tapahtuneen niin sanotun crashgaten, jossa Renault järjesteli sijoituksia Alonson eduksi Massan maanmiehen Nelson Piquet juniorin uran kustannuksella.
Toinen Massan uran kannalta merkittävä käännekohta oli hänen Unkarin GP:n vakava loukkaantumisensa vuonna 2009. Sen vaikutukset pidetyn sisupussin uraan olivat enemmän sosiaalisella kuin fysikaalisella puolella. Hän ei noussut Häkkisen tavoin kuoleman porteilta mestariksi monista itsestään riippumattomista seikoista johtuen.
Schumacherin tasan kymmenen vuotta sitten antama lopettamisilmoitus antoi jo kertaalleen Räikkösen tieltä väistymään käsketylle brasilialaiselle uuden elämän Ferrarilla, mutta kun onnettomuuden jälkeen tallikaveri vaihtui Räikkösestä Alonsoon, ei Ferrarin poliittisessa ilmastossa ollut enää montakaan avainhenkilöä, joka olisi ollut valmis antamaan Massalle täyttä tilaisuutta nousta suureksi mestariksi.
Ferrarin puisen hierarkian takia Massan ei koskaan annettu kasvaa kotimaansa sankareiden Nelson Piquet’n tai Ayrton Sennan saappaisiin, vaan hän sai jatkaa siitä, mihin Rubens Barrichello aikoinaan jäi. ”Felipe, Fernando on sinua nopeampi”.
Williams tarjosi kolmen vuoden aikana Massalle auton, jolla hän pystyi nousemaan palkintopallille useaan kertaan, mutta hänen viimeisin voittonsa on edelleen vuoden 2008 Brasilian GP:stä. Voitto, joka ei koskaan tuntunut täydeltä voitolta.
Massan 11 osakilpailuvoittoa tulivat kaikki kolmen kauden aikana vuosina 2006-08, mutta siitä huolimatta hänen merkityksensä formula ykkösille on ollut huomattavasti laajempi. Katkeruutta hänestä ei helpolla löydä, vaikka moni voisi hänen asemassaan sellaista kokea. Unelmat vain ovat matkalla menettäneet merkitystään ja vaihtuneet toisiin. Jotkut jopa kokevat eläneensä unelmaa eivätkä vain juosseensa sen perässä.
Viimeisillä kausillaan Massa on vienyt uransa päätepisteeseen huomattavasti arvokkaammin kuin eräs sukupolvensa mestareista – enkä nyt tarkoita Räikköstä ja Buttonia.
