Moni yrittäjä muistelee vielä lämmöllä, kuinka keskustajohtaja Juha Sipilä villitsi puolitoista vuotta sitten Tampereen yrittäjäpäivillä salillisen yrittäjiä hurmokseen.
Tunnelma ei ollut kaukana herätyskokouksesta.
Vuotta myöhemmin, seuraavilla yrittäjäpäivillä työministeri Jari Lindström (ps) ylsi lähes samaan hurmahenkeen. Kuin rokkitähtiä molemmat.
Suoranuottisina ihmisinä yrittäjät ottivat kaksikon viestin tosissaan ja uskoivat, että nyt alkaa vihdoinkin tapahtua. Hallitusohjelmaan yrittäjät saivat paikallisesta sopimisesta mitä halusivat. Tie oli auki taivaisiin.
Mitä pitemmälle hallituksen tanssi SAK:n kanssa eteni, sitä pahemmin paikallinen sopiminen vesittyi. Lopulta Etelärannan vuorineuvokset päättivät uhrata yrittäjien toiveet, kun tarjolla oli työrauha ja työntekijäpuolen lähettämä rahasäkki.
Perussuomalaisille sopu oli taivaan lahja, Sipilälle sulka hattuun.
Monet kokoomusedustajat ovat kipuilleet yrittäjien rinnalla. Kun Sipilä vietti eilen pääministeriuransa parasta päivää, Susanna Koski (kok.) ilmoitti elävänsä kansanedustajana nöyryyttävintä päiväänsä. Hävettää ankarasti, Koski kirjoittaa twitterissä.
Hallitustaipaleen alussa moni luuli, että perussuomalaisilla voi olla vaikeuksia pitää mölyt mahassaan. Hyvin on Soinin sakki kestänyt gallupit ja muut kiusaukset. Sen sijaan kokoomuksesta tuntuu löytyvän usein hallituksen heikoin lenkki.
Tämän kaiken jälkeen demarien tempaus viime vaalikampanjassa, suklaan jakaminen yrittäjille, ei tunnu enää yhtään niin kornilta. On siinä sentään konvehdin verran konkretiaa.
Yrittäjillä on välillä ystäviä, välillä ei. Tulee ihan mieleen tositapaus vanhoilta kotikonnuilta Forssasta.
Kansanedustajaehdokas pyyhälsi reppavasti lähiökapakkaan, tempaisi oven auki ja huusi kantapeikoille: "Tulin taas".
Tuopin takaa kuului vastaus: "Joko neljä vuotta meni".