Taidemarkkinoilla on viimeistään nyt myönnettävä tosiasia, että väärennöksiä on liikkeellä ja paljon, kirjoittaa rikostoimittaja Pekka Lehtinen.
Kukaan ei yksin pysty estämään väärennettyjen taideteosten kauppaa. Taideasiantuntijoiden, museoiden, huutokauppojen ja viranomaisten on luotava yhteiset toimintamallit väärennöstehtailun pysäyttämiseksi.
Keskusrikospoliisin tutkinnassa olevan jättimäisen taiderikosvyyhdin epäillyt ovat saaneet väärennettyjen maalausten kaupoilla vähintään 15 miljoonan euron rikoshyödyn. Tutkinnassa on 250 väärennöksiksi epäiltyä teosta. Sanomattakin on selvää, että tutkinnan kohteena olevat teokset ovat murto-osa siitä väärennösten määrästä, mitä taidemarkkinoilla todellisuudessa on kaupan.
Ja nyt ei puhuta vain satojen tuhansien tai miljoonien eurojen arvotaiteesta. Lause - jos haluat tulla huijatuksi, osta taulu – saattaa koskettaa ihan tavallisenkin taulun tai muun taiteen ostajaa.
KRP:n tutkimassa jutussa yksi huijauksen kohteista on ollut huutokauppatalo Bukowskisin ruotsalaisomistaja Eva Lundin. Lundin osti puolella miljoonalla eurolla Fernand Légerin maalaamaksi väitetyn ”Composition”-öljyväriteoksen. KRP epäilee, että maalaus on väärennös.
Etelä-Suomessa asuva suomalaismies on kuulusteluissa myöntänyt Légerin teoksen ja lukuisten muiden teosten väärentämisen.
Lundinin tekemä kauppa osoittaa sen, että väärennökset ovat parhaimmillaan erittäin taitavasti tehtyjä eikä edes alan asiantuntija ole välttämättä tarpeeksi varuillaan.
Teoksia myydään tekaistujen provenienssien eli historiatietojen avulla. Aiemmin on tullut ilmi, että taulujen omistushistorioihin on liitetty muun muassa natsijohtajia. Omistushistoriaa vahvistetaan vielä väärennetyllä asiakirja-aineistolla ja kuvamanipulaatioilla. Teosten myynnissä käytetään hyväksi asiantuntijalausuntoja, joita haetaan milloin mistäkin maasta.
Nämä kaikki ja lisäksi erilaiset bulvaanijärjestelyt tekevät taiderikosten tutkinnasta haastavaa. KRP:n jutussa tutkijat ovat tehneet sinnikästä työtä kaksi vuotta.
Tutkinta jatkuu edelleen. Lopulta tietenkin vasta oikeudessa katsotaan, millaisen näytön tutkijat ovat kasanneet epäilyjen tueksi. Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, kyseinen KRP:n tutkijaporukka on tehnyt vakuuttavaa jälkeä myös taiderikosvyyhdissä. Samat tutkijat ovat aiemminkin selvittäneet Suomen oloissa laajoja ja poikkeuksellisia rikoskokonaisuuksia, joista esimerkkinä ovat maastohiihdon dopingjutut.
Taiderikosjutun epäilty 15 miljoonan rikoshyöty on valtava. Esimerkiksi Suomessa tutkittavissa huumejutuissa ei päästä lähellekään tuota summaa. Rangaistuksissa mitattuna erot ovat kuitenkin huomattavat – huumerikoksista tuomittu saa jopa 13 vuotta, taiderikoksista vankeutta tulee maksimissaan muutama vuosi.
KRP:n juttu tulee väistämättä vaikuttamaan taidemarkkinoihin. Yksi kiinnostava kysymys on, millä tavalla huutokaupat mahdollisesti uusivat ohjeistustaan ja miten väärennöstapauksissa toimitaan.
Taiderikosten tutkinnan yksinäinen susi oli aikoinaan Helsingin poliisin rikosylikonstaapeli Kari Honkanen. Hänen ansiostaan poliisi selvitti siihen mennessä Suomen suurimman taidevarkauden. Varkaat anastivat töölöläisrouvan kodista noin 30 miljoonan markan arvosta tunnettujen taiteilijoiden aitoja töitä. Vain kehykset jäivät seinille, kun varkaat leikkasivat mattoveitsellä maalaukset mukaansa.
Honkanen penkoi tapausta seitsemän vuotta, selvitti varkauden ja työt saatiin palautettua rouvan testamentilla Ateneumiin!