Kommentti: Iskikö pääministeri Sanna Mariniin vauhtisokeus – laki ulkonaliikkumiskiellosta törmäsi jälleen perustuslakiin

Pääministeri Sanna Marinin (sd.)  kiivaasti vaatima laki alueellisista liikkumisrajoituksista kaatui perustuslakivaliokunnan tyrmäykseen. Iskiköhän pääministeriin tässä kohtaa vauhtisokeus, kysyy politiikan toimittaja Vesa Kallionpää kommentissaan.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) on viime viikot ajanut kuin käärmettä pyssyyn alueellisia liikkumisrajoituksia pääkaupunkiseudulle ja Turkuun. Tarkoituksena olisi hidastaa korona-epidemian leviämistä.

Tänään ei kuitenkaan ollut pääministeri Marinin paras päivä. Marinin edeltäjä pääministerinä, eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Antti Rinne (sd.) ilmoitti, ettei valiokunta hyväksy esitettyjä liikkumisrajoituksia.

Samalla hallituskumppaneiden kitinä liian rajuista rajoitustoimista kävi toteen. RKP, vihreät ja vasemmistoliitto voivat nyt jälkiviisaasti todeta olleensa oikeassa, kun eduskunnan perustuslakivaliokunta totesi liikkumisen massarajoitukset perusoikeuksien kannalta suhteettoman koviksi toimiksi.

Laki täytyy nyt muuttaa täysin toiseksi. Massarajoitukset pitää korvata kohdennetuilla rajoituksilla, joilla voidaan estää ihmisten parveilua niin yksityisissä kuin julkisissakin tiloissa.

Miksi Marin halusi välttämättä käyttää lekaa?

Lakiesitys liikkumisrajoituksista on valmisteltu pääministerin lähipiirissä eli Valtioneuvoston kansliassa. Moni ministerikin luki rajoitussuunnitelmista ensin sanomalehdestä ja vasta myöhemmin hallituksen papereista.

Liikkumisrajoituksista tuli Marinille tärkeä hanke. Pääministeri halusi käyttää näyttävää lekaa, jotta kurittomat kansalaiset alkaisivat varoa koronaa entistä enemmän. Vahvaa tukea Marin sai perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurulta (sd.).

Tiettävästi lievempiä ja kohdennetumpia vaihtoehtoja ei edes tutkittu. Saatiinhan koko Uusimaa epidemian alussa suljettua, niin kai valmistelijat ja pääministeri uskoivat liikkumiskiellonkin olevan läpihuutojuttu.

Iskiköhän pääministeri Mariniin tässä kohtaa vauhtisokeus?

Koronan torjunta on tärkeää, mutta niin on myös kansalaisten liikkumisvapaus. Näyttävät toimet voivat viestiä vahvasta johtajasta, mutta miksi käyttää näyttäviä toimia, jos samaan tulokseen päästään vähemmällä? Ja korona-toimillahan ei politikoida. Eihän?

Eikö pääministeri esikuntineen tiennyt tai välittänyt ”oikeudellisen kehikon” asettamista rajoituksista, vaikka Marin muistaa joka välissä tähdentää toimien oikea-aikaisuuden, oikeasuhtaisuuden ja vaikuttavuuden tärkeyttä. Nyt ei ainakaan toimien oikeasuhtaisuus ihan osunut kohdalleen.

Rajoitukset viivästyvät ja lakia pitää muuttaa

Hallituksen esittämien liikkumisrajoitusten ongelma tiivistyi siihen, että kaikki liikkuminen, mikä ei olisi ollut erikseen sallittua, olisi ollut kiellettyä.

Siis aina, kun kansalainen olisi astunut ulos, hänellä olisi pitänyt olla lakiin perustuva poikkeus puolellaan. Kuntavaalimainostenkin pystyttäminen olisi ollut kiellettyä, jos reissua ei olisi naamioinut ulkoiluksi auton kanssa. Tulkinnan paikkoja olisi ollut läjäpäin.

Siis huono laki. Rajoituksista olisi ollut enemmän haittaa kuin hyötyä tavoiteltuihin tuloksiin verrattuna, kuten perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtaja Antti Häkkänen (kok.) asian muotoili.

Tyrmäyksen saanut pääministeri Marin ilmoitti twitterissä, että hallitus vetää lakiesityksensä pois eduskunnasta.

Perustuslakivaliokunta piti epidemiatilanteen kannalta perusteltuna, että kohdennetuista rajoituksista voidaan säätää lailla. Perustuslakivaliokunnan mielestä myös eduskunnan hallintovaliokunta olisi voinut kirjoittaa lain uudelleen, mutta siihen vaihtoehtoon ei nyt päädytty.

Nyt hallitus ilmeisesti keräilee hetken papereitaan kanveesista. Mutta jos rajoitukset ovat edelleen yhtä välttämättömiä kuin mitä pääministeri Marin on sanonut niiden olevan, niin hallitus valmistellee pikavauhtia uuden lakiesityksen kokoontumiskielloista kodeissa ja aseman kulmilla.

Saattaa olla, että liikkumisrajoituksista joutuu lopulta kärsimään joukko virkamiehiä ja poliittisia avustajia. Toivottavasti heille suodaan pääsiäiseksi edes muutama vapaapäivä.

Lue myös:

    Uusimmat