Jarkko Niemisen ammattilaisura kaksinpelissä päättyi tiistaina Tukholmassa. Suomen ylivoimaisinta tennisässää ei voi kuin kunnioittaa.
Heti alkuun haluan tyrmätä puheet siitä, että Nieminen olisi aliarvostettu urheilija Suomessa. Hän on äärimmäisen arvostettu kilpakumppani ja persoona tennismaailmassa. Suomessa hänen arvostelijansa löytyvät harvalukuisena vastarannalta. Eikä Vuoden urheilija todellakaan ole ainoa mittapuu, kun urheilijan arvoa mitataan.
Itse näin Jarkko Niemisen ensimmäisen kerran heinäkuussa 1999. Tiilimurska pöllysi legendaarisessa Pyynikin tennispyhätössä, kun villin kortin turnaukseen saanut Nieminen voitti Tero Vilenin näytöstyyliin 6-1, 6-1. Se oli pari päivää aiemmin 18 vuotta täyttäneen Niemisen uran ensimmäinen ottelu ATP-haastajakiertueella.
Vielä ilman maailmanlistasijoitusta ollut suomalaislupaus selvitti tiensä suoraan turnauksen välieriin. Se oli jättiyllätys, sillä Tampereella ei yleensä nähty mainittavaa suomalaismenestystä – puhumattakaan siitä, että asialla olisi täysin tuntematon junioripelaaja, jonka hitaat kakkossyötöt herättivät lähinnä hilpeyttä.
Tampereen finaalissa vuonna 2000.
Seuraavana vuonna hän ei enää ollut tuntematon saapuessaan Pyynikille. Pitkät hiukset ja pinkki hiusrättikin olivat vaihtuneet pystyyn kammattuun geelitukkaan. Tuloksena oli jälleen välieräpaikka, joka oli edelleen komea saavutus nuorelta pelaajalta. Tosin yllätyksenä sitä ei enää voinut pitää, olihan Nieminen voittanut edellissyksynä US Openin poikien sarjan.
Nieminen pelasi marraskuussa 2000 uransa ensimmäistä kertaa ATP-tason turnauksessa Tukholmassa. Avauskierroksen tappionsa jälkeen hän ei vielä tiennyt, että turnauksesta muodostuisi hänelle se kaikkein rakkain.
Sitten jysähti
Vuosi 2001 oli Niemisen läpimurtovuosi. Suomalaisten iloksi hän rikkoi kahden vuosikymmenen kirouksen ja juhli viimein turnausvoittoa Tampereella – ja samalla uransa ensimmäistä voittoa ammattilaisena. Nieminen ei hävinnyt turnauksessa erääkään.
"Jarkko Nieminen kuuluu Suomen urheiluhistorian kirkkaimpien tähtien joukkoon."
Hän voitti vielä kaksi haastajakiertueen turnausta, kunnes oli jälleen Tukholman vuoro. Nieminen selviytyi karsintojen kautta pääsarjaan. Sitten hän voitti avauskierroksen ottelunsa. Sen jälkeen kaatui toisen kierroksen vastustaja. Siinä vaiheessa ruotsalaismediakin kiinnostui nuoresta suomalaisesta, kun hän voitti ensin Ruotsin ykköspelaajan Thomas Johanssonin (ATP-18) puolivälierässä, sitten välierässä toisen kotiyleisön suosikin Thomas Enqvistin (ATP-20).
(Johansson muuten voitti pari kuukautta myöhemmin Australian avoimet.)
Kilttinä herrasmiehenä Nieminen vastaili SVT-televisiokanavan studiossa kysymyksiin kouluruotsilla, kunnes toimittajat tajusivat, että saavat hänestä enemmän irti englannin kielellä.
Nieminen oli samalla valloittanut ruotsalaisyleisön puolelleen. Loppuottelussa 4000 hengen yhteispohjoismainen katsomo tuki täysillä Niemistä, joka sai vastaansa robotin kaltaisen syöttökoneen, Hollannin Sjeng Schalkenin. Kolmen ja puolen tunnin maratontaistelun jälkeen voitto lipui Niemisen käsistä, vaikka hän johti ratkaisevaa viidettä erää jo 3-0 ja oli pisteen päässä seuraavankin pelin voitosta.
Se ottelu sinetöi joka tapauksessa Jarkko Niemiselle paikan suomalaisten urheiluihmisten sydämessä, eikä hän sieltä koskaan lähtenyt.
Se on siinä
Agassi kaatui Ranskan avoimissa -05.
Nieminen on vuosien varrella tarjonnut katkeransuloisia tenniskokemuksia. Hän on pelannut peräti 13 kertaa ATP-turnauksen finaalissa. Saldona on kuitenkin vain kaksi voittoa. "Vain" on Niemisen tapauksessa suhteellinen käsite.
Hän on saavuttanut yksin enemmän kuin kautta aikojen kaikki muut suomalaiset tennispelaajat yhteensä. Hän on voittanut maailmanlistan ykköspelaajan. Hän on voittanut Andre Agassin. Hän on selviytynyt kolmesti grand slam -turnauksessa kahdeksan parhaan joukkoon. Hän on ollut erävoiton päässä maailmanlistan top kympistä.
Eri lajien vertailu on hedelmätöntä, mutta Jarkko Nieminen kuuluu kiistatta Suomen urheiluhistorian kirkkaimpien tähtien joukkoon. Kansallisaarre.
