Kommentti: Kiinalainen mysteerivirus on saanut nyt nimen ja mittakaavan – yksi usein toistuva yleisökysymys saa pohtimaan koronauutisointia monesta näkökulmasta

Muutamassa kuukaudessa mysteerivirus on saanut nimen, SARS-CoV-2, ja sen aiheuttama tauti on COVID-19.

On tullut selväksi, että se koskettaa suomalaisia hyvinkin läheltä.

Suomalaisia on asetettu karanteeniin, suomalaisia on jumissa etelän lomakohteissa, tautitapauksia on meilläkin todettu useita ja laboratorioissa testataan ja kumotaan tautiepäilyjä melkoisella tahdilla. 

Nykymaailmassa tieto kulkee nopeasti, mutta niin näyttävät kulkevan myös virukset. Monissa maissa on ryhdytty radikaaleihin toimiin, jotta tauti saataisiin rajattua ja sen leviäminen estettyä.

Mutta hiihtolomamatkat, liiketapaamiset, lentomatkat ja ihmisten liikkuminen kaupungista ja mantereelta toiseen ovat niin arkipäivää, että toimet tuntuvat tulevan jatkuvasti askeleen myöhässä. 

Kysymysten tulva arkipäivää

MTV:n Viiden jälkeen -ohjelmassa keskityttiin viime viikon torstaina koronaan. Ohjelmassa katsojat saivat lähettää kysymyksiä, joihin ohjelman asiantuntijavieraat vastasivat suorassa lähetyksessä – kysymysten tulva oli valtava. 

Uutistoimitus saa päivittäin kymmeniä, jopa satoja kysymyksiä, joihin meidän toivotaan hakevan vastauksia. 

Se onkin median päätehtävä – vastausten löytäminen, luotettavan tiedon välittäminen. Mikä sen parempaa kuin saada tähän yleisön apua. Kun esimerkiksi koronasta tehdään päivittäin useita uutisjuttuja eri välineisiin, on tärkeää kuunnella yleisön mielipidettä siitä, vastaavatko ne oikeisiin kysymyksiin. 

Ovatko lemmikit turvassa? Miten puhua koronasta lapsille?

Yleisön kysymykset ovat usein hyvin arkisia. Kun tutkijat puhuvat yleisellä tasolla riskeistä tai media esittelee sitä, miten virus on levinnyt tai miten muuntautumiskykyisestä viruksesta on kyse, on hyvä palauttaa mieleen myös perusasiat.

MTV Uutiset Live kertoo, millaisia kysymyksiä koronasta terveysneuvontaan tulee. Juttu jatkuu videon jälkeen. 

Lietsooko media pelkoa? 

Yksi usein toistuva kysymys laittaa kuitenkin toimituksen pohtimaan uutisointia myös toisesta näkökulmasta. Mitä enemmän koronasta tehdään uutisia, sitä suuremman painoarvon se saa mediassa. Juttuja luetaan enemmän, kysymyksiä nousee enemmän, juttuja syntyy enemmän.

Lietsooko media siis pelkoa koronauutisoinnillaan?

Hetki hetkeltä -koronaseuranta, suorat lähetykset tiedotustilaisuuksista, kymmenen faktaa -jutut, pahimmat koronavisiot... edellä mainitut artikkelityypit ovat tällä hetkellä jokaisen median perussapluunaa. Niitä tehdään, koska ne kiinnostavat, mutta samalla ne ovat tiedonvälitystä parhaimmillaan. 

Tilanne muuttuu jatkuvasti – hetki hetkeltä -jutuista saa siis varmasti tuoreimmat tiedon tautitapauksista niin Suomessa kuin maailmanlaajuisesti. 

Suorat lähetykset tiedotustilaisuuksista antavat katsojalle mahdollisuuden kuulla tiedot nopeimmalla mahdollisella tavalla, mutta myös suoraan asiantuntijan suusta. Niiden kautta jokainen voi laittaa tiedot myös itse mittakaavaan – onko infon sävy rauhoitteleva vai varoitteleva, onko syytä reagoida omassa elämässä vai vieläkö riittää sivusta tarkkaileminen. 

Pahimmat visiot. Nyt ollaan jo sillä rajalla, että luodaanko kauhukuvia vai välitetäänkö tietoa.

Ketä varautumissuunnitelmilla suojellaan?

Vaikka monen suomalaisen kohdalla sairastuminen ei välttämättä ole kausi-influenssaa pahempi, on yhteiskunnassamme heitä, jotka ovat tämänkin viruksen riskiryhmää. Vanhukset ja pitkäaikaissairaat ovat olleet myös tämän "mysteeriviruksen" kohteita, joten jokaisen meidän velvollisuutena on suojella yhteiskunnan heikompia.

Jos se onnistuu karanteenilla tai käsienpesulla, on se syytä kertoa niin usein, että jokainen sen muistaa. 

Jos työpaikat joutuvat sulkemaan ovensa tai iso osa henkilöstöstä joutuu karanteeniin, miten saamme yhteiskunnan pyörimään? Moni yritys miettii tällä hetkellä varautumissuunnitelmaa ja ohjeistaa työntekijöitään – pelon lietsontaa vai järkevä varotoimenpide, jotta alasta riippuen hommat hoituvat poikkeustilanteessa, tai jos pomo sairastuu? 

Vielä muutama viikko sitten joka kodin varautumissuunnitelmaa säilykeruokineen ja vessapapereineen saatettiin pitää ylireagoimisena tai esimerkkinä koronahysteriasta.

Nyt yllättävän moni lukija kysyy niitä samoja asioita, joita uutisissa on viime viikkoina nostettu esille – meidän tehtävämme on huolehtia siitä, että vastaukset löytyvät, kun niitä kipeästi kaivataan. 

Mitä ruokaa ja lääkkeitä kotiin kannattaa varata? Saako karanteenista lähteä kauppaan? Voiko sairastunut tilata ruokaa kotiinkuljetuksella? Miten lemmikkien hoitaminen järjestyy? 

Alla olevalla videolla on vastauksia mm. edellä mainittuihin kysymyksiin. Juttu jatkuu videon jälkeen. 

Korona on mediailmiö

Kun tiedot perustuvat luotettaviin lähteisiin, laaja uutisointi esimerkiksi koronan tyyppisestä kiinnostavasta ja jokainen hetki meitä jokaista lähempää liippaavasta aiheesta on myös omiaan lieventämään pelkoja. 

Virusten kanssa ihminen on usein sen askeleen jäljessä. On hyvä pohtia arjen toimia sen hetkisen tilanteen mukaisesti, mutta jokaisen on hyvä myös varautua seuraavaan. 

Korona on pääuutinen, joka on samalla myös mediailmiö, puheenaihe, jolta ei yksikään suomalainen voi välttyä. 

Vaikka se ei koskettaisikaan lopulta sairastumisen kautta juuri minua tai perhettäni, ei varautumisesta tai taustatiedoista ole haittaakaan. Oikea tieto on vastaisku somepuheille ja huhuille, joita poikkeustilanteet aina synnyttävät. Niistä ne pelotkin usein kumpuavat. 

Kysymyksiä saa lähettää edelleen MTV Uutisten toimitukseen. Kuulemme myös mielellämme kokemuksia siitä, miten korona on vaikuttanut elämäänne. 

Lue esimerkiksi Teneriffalla olevan suomalaispariskunnan elämästä koronaeristyksessä täältä.

Kirjoittaja on MTV Uutisten toimituspäällikkö