Tänään alkavaan Teollisuusliiton lakkoon yhtyvät myös YTN ja Pro. MTV Uutiset kertoi, että Teollisuusliitto aloittaa lakon, koska neuvottelut Metsäteollisuuden kanssa eivät ole tuottaneet tulosta.
"24 tuntia" on uusi "700 pakettilajittelijaa". Näin voi päätellä tänään lakkoilevien liittojen edustajien puheista, joilla he perustelevat tulevan työnseisauksen syitä.
Aiemmin syksyllä Postin työntekijät aloittivat lakon 700 pakettilajittelijaa koskevien palkanalennusten takia. Tällä kertaa metsä- ja teknologiateollisuuden työntekijät protestoivat kilpailukykysopimuksessa sovittua "24 tunnin talkootyötä vastaan".
2016 solmittu kiky pidensi työaikoja 24:llä tunnilla vuodessa nostamatta kuitenkaan työntekijöiden palkkoja. Palkansaajajärjestöt vetoavat ratkaisun väliaikaisuuteen, kun taas työnantajapuoli vaatii kiky-tuntien säilyttämistä. Tämä on heidän mukaansa lisännyt Suomen kilpailukykyä.
Kiista kärjistyi tällä viikolla, kun Metsäteollisuuden ja Teollisuusliiton väliset sovittelut valtakunnansovittelija Vuokko Piekkalan luona eivät tuottaneet tulosta.
– Se on sitten sovittelut käyty tällä erää, muttei tullut valmista, vielä, Valtakunnansovittelijan toimisto twiittasi tänään torstaina.
Lakkoon liki 100 000 työntekijää noin 330:lta työpaikalta
Teollisuusliiton vanavedessä lakkoon menevät myös teollisuus-, liike ja palvelualojen ylempien toimihenkilöiden liitto YTN sekä toimihenkilöiden ammattiliitto Pro.
Kaikkien mainittujen liittojen työntekijöitä toimii yrityksissä, joiden työnantajajärjestöjä ovat Metsäteollisuus ja Teknologiateollisuus Ry. Molemmat ovat tahoja, joiden kanssa syksyn työmarkkinaneuvottelut ovat menneet solmuun.
Lakkoilijoita on Teollisuusliitolla 35 000, Pro:lla 10 000 ja YTN:llä jopa 50 000, jolloin lakkoilijoiden kokonaismäärä on liki 100 000 työntekijää.
Lakko koskee yhteensä 330 eri työpaikkaa ympäri Suomen. Liiton tiedotteiden mukaan nämä ovat teknologiateollisuuden, suunnittelu- ja konsulttialan, kemianteollisuuden sekä kumi- ja lasikeraamisessa teollisuuden työpaikkoja.
Teollisuusliiton ja Pron lakot kestävät kolme vuorokautta, alkaen maanantaina 9. joulukuuta puoliltaöin ja loppuen keskiviikkon ja torstain vastaisena yönä 11. joulukuuta. YTN:n suunnittelu- ja konsulttialan työnseisaus tapahtuu kolmen päivän jaksoissa aikavälillä 9.–18. joulukuuta.
Lakkoilijoiden enemmistö toimihenkilöitä
Soittokierros ammattiliittoihin paljastaa paitsi palkansaajapuolen nyreyden, myös sen, että käsillä oleva työtaistelu on harvinainen: jos postilakossa työtaistelua kävivät lajittelijoiden kaltaiset duunarit, on lakkoilijoiden enemmistö tällä kertaa ylempiä toimihenkilöitä.
– Kemiateollisuudessa on lakkoiltu viimeksi vuonna 2001, muistelee Pron kemian alan sopimusalavastaava Taru Reinikainen.
MTV Uutisten selvityksen mukaan Pron lakkoilijoiden keskipalkka on noin 3 500 euroa, YTN:n porukalla taas jopa 4 300. Ainoastaan Teollisuusliiton lakkoilijoiden palkan mediaani, reilut 2 600 euroa, pääsee lähelle Postin työntekijöiden lukemia.
Syyt samansuuntaisia kuin postilakossa
Silti liitot vääntävät periaatteessa samasta asiasta kuin postilaisetkin: muutokset työehtosopimukseen eivät miellytä.
Teollisuusliitto kieltäytyi valtakunnansovittelijan sovintoesityksestä, koska sopimuksessa esitetyt palkankorotukset eivät sille kelvanneet.
Esityksessä mainittu 1,6 prosentin korotus ei riitä, sillä liiton mukaan Suomen kilpailijamaissa on 2,5–3 prosentin vuositasolla liikkuvia korotuksia.
Sitä vastoin kikytunneista sopimuksessa ollaan valmiita luopumaan.
– Tällä hetkellä riitelemme Teknologiateollisuuden kanssa vain rahasta, vastaa Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto MTV Uutisille.
Pron ja YTN:n tapauksissa kikytunnit taasen näyttävät tulleen jäädäkseen.
– Kikytuntien lisäksi meitä huolettavat noin 20–30 prosentin leikkaukset vuosiansioihin, kertoo Pron Taru Reinikainen.
– Nämä heikennykset eivät kohdistu palkkaukseen sinällään, mutta palkankorotukset todennäköisesti jäädytetään. Tämän lisäksi työnantaja haluaa karsia palkasta matkakorvausten kaltaiset lisät.
Työntekijäliittojen mielestä lakkoilua lietsoo EK:n päätös vuodelta 2016
Ennennäkemättömän lakkosyksyn taustalla on ammattiliittojen mukaan Elinkeinoelämän keskusliiton tekemä päätös vuodelta 2016, katsovat ammattiliitot.
Tuolloin se linjasi, ettei se voi enää jatkossa tehdä niin sanottuja keskitettyjä palkkaratkaisuja. Työnantajat katsoivat ne liian jäykiksi, koska silloin yhden työehtosopimuksen sisällä saattoi olla hyvinkin monen alan työntekijöitä paperityöläisistä toimihenkilöihin.
Keskitettyjen ratkaisujen positiivisena puolena oli kuitenkin se, että se piti lakkoilun kurissa.
– Päätöksen myötä siirryttiin niin sanotut liittokierrokset yleistyivät, analysoi Riku Aalto Teollisuusliitosta.
– Niillä työnantajajärjestöt neuvottelevat sopimuksista kunkin liiton kanssa erikseen. Kun keskitettyjä ratkaisuja ei enää tehdä, on sopuun pääseminen vaikeampaa kuin ennen, .
"Alkää haikailko vanhoihin aikoihin"
Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helle pitää keskitettyihin ratkaisuihin palaamista "vanhojen aikojen haikailuna".
– Täytyy katsoa eteenpäin, nuo keskitetyt ratkaisut eivät ole enää tätä päivää.
Helle perustelee väitettään sillä, että kansainvälisessä kilpailussa toimintatapa on erilainen.
– Jotta voisimme säilyttää kilpailukykymme, on meidän tärkeämpää käydä näytä neuvotteluja yrityskohtaisesti.
Hän ei myöskään usko, että keskitetyistä ratkaisuista luopuminen riitauttaisi työmarkkinoita.
– Ei kannata maalailla piruja seinille. Tässäkin tapauksessa palaamme mieluusti neuvottelupöytiin, kun valtakunnansovittelija katsoo tilanteen otolliseksi.
Tällä hetkellä ollaan kuitenkin solmussa. Muutosta tilanteeseen tuskin tulee ennen ensi perjantaita. Silloin kokoontuva Teollisuusliiton hallitus päättää mahdollisesti tulevista peliliikkeistä.