Tapasimme yli 200 lasta ympäri Suomen, jotta ymmärtäisimme paremmin, mitä he todella näkevät sosiaalisessa mediassa. Kuulimme tarinoita, joita lapset eivät olleet kertoneet edes vanhemmilleen, kirjoittaa sosiaaliseen mediaan keskittynyt toimittaja Roosa Mustonen.
Kymmenet kuudesluokkalaiset kertoivat haastatteluissa ja keskustelupiireissä sosiaalisen median varjopuolista. Moni painotti somen tärkeyttä, mutta haittapuolet olivat karua kuunneltavaa.
Lapset kertoivat, kuinka he kohtaavat sosiaalisessa mediassa väkivaltaa, sotaa, seksuaalista sisältöä, kiusaamista ja väärää tietoa. Tämä on monelle arkipäivää. Lapset myös jakoivat kokemuksiaan siitä, kuinka tuntemattomat aikuiset ovat pyytäneet intiimikuvia, kyselleet yksityisiä tietoja, kuten asuinpaikkaa, ja ehdottaneet jopa tapaamista.
– Alastonkuvien pyytäminen tuntuu tosi ahdistavalta ja sellaiselta, että en todellakaan halua mitään tällaista, kommentoi yksi lapsista.
– Olen joskus saattanut vahingossa lisätä takaisin tuntemattoman ihmisen, joka lisäsi minut ensimmäisenä. Kysyin, kuka olet. Se sanoi, että on 10-vuotias, mutta oikeasti se laittoi sellaisia kuvia, että ei tainnut olla 10-vuotias, sanoo toinen.
Ei 12-vuotiaan pitäisi kokea tällaista. Miksi näin moni lapsi kertoo joutuvansa seksuaalisen häirinnän kohteeksi ja päätyy tahtomattaan katselemaan tuntemattoman aikuisen lähettämiä paljastavia kuvia?
Lue lisää aiheesta: MTV Uutiset kohtasi yli 200 lasta, jotta me kaikki ymmärtäisimme, mitä he oikeasti näkevät somessa
Alastonkuvia ja asuinpaikan kyselyä – kymmenet lapset kertovat tuntemattomien yhteydenotoista: "Voisivatko aikuiset etsiä ikäistään seuraa?"
Somen täyskielto?
Päätimme julkaista osan haastatteluista nimettöminä, sillä aihe on arkaluontoinen ja haastateltavat ovat alaikäisiä. Kaikkien haastateltavien henkilöllisyydet ovat MTV Uutisten tiedossa. Halusimme avata lasten kokemuksia yleisellä tasolla, ja ehkä juuri siksi lapset uskalsivat kertoa ilmiöstä itse.
Moni oli onneksi sanonut asiattomasta sisällöstä esimerkiksi vanhemmilleen, mutta osa oli päättänyt pitää asian omana tietonaan.
– Snapchatissa on ollut aikuisten laittamia kuvia ja viestejä. Yleensä olen poistanut ne, enkä ole kertonut asiasta kenellekään, ehkä korkeintaan yhdelle kaverille.
On surullista, että seksuaalisesta häirinnästä on vaikea puhua edes tutulle aikuiselle, mutta ymmärrän lapsia paremmin kuin hyvin. Miksi lapsi kertoisi ikävästä aiheesta aikuiselle, jos hän pelkää, että seuraamuksena on esimerkiksi tärkeän kanavan poistaminen, laitteen tai somen kieltäminen?
Lapset itse kertoivat, että sosiaalinen media on heille tärkeä väylä oppia, pitää yhteyttä läheisiin, saada uusia ystäviä sekä yhteisöjä. Siksi he haluavat pysyä sosiaalisessa mediassa. Kun haastatteluissa pyysimme lapsilta terveisiä aikuisille, kukaan ei ehdottanut ratkaisuksi sosiaalisen median täyskieltoa, vaan moni haastateltava kannatti vahvasti somen rajoittamista.
Jos lapset eivät uskalla puhua, ei tekijää saada koskaan vastuuseen. Tämä on kaikista huonoin ratkaisu.
Se, että lapsi haluaa kertoa ikävästä ja henkilökohtaisesta asiasta aikuiselle, on jo todella rohkeaa. Asiaan pitäisi puuttua jollakin muulla keinolla kuin sosiaalisen median täyskiellolla. Tämähän on rangaistus lapselle itselleen, eikä asiattomien viestien lähettäjälle.
Lapselle kuuluu vahvasti painottaa, että seksuaalinen häirintä somessa on rikos.
Some muuttuu koko ajan
On mielestäni kuitenkin syytä pohtia tarkkaan, milloin ja missä vaiheessa lapsen päästää sosiaalisen median syövereihin ensimmäistä kertaa. Monen sosiaalisen median ikäraja on 13 vuotta, mutta silti useilla kuudesluokkalaisilla on ollut jo pidemmän aikaa esimerkiksi TikTok, Instagram, YouTube ja WhatsApp.
Ymmärrän, että vanhemman on vaikea kieltää esimerkiksi viestipalvelu WhatsApp, jos lapsen vastaus on, että hän jää täysin ulkopuolelle. WhatsApp on tärkeä yhteydenpitoväline ystäviin ja läheisiin. "Kun kaikki muutkin" on varmasti monelle kodille tuttu lause, eikä se helpota aikuisen päätöstä siitä, antaako lapsen olla somessa.
On hyvä tunnistaa, mitä lapsi todennäköisesti tulee kohtaamaan sosiaalisessa mediassa. Tällä hetkellä moni kertoi käyttävänsä WhatsApp-kanavia ja Snapchatin valokeiloja, jotka ovat melko uusia ominaisuuksia vanhoissa tutuissa somekanavissa. Lasten kertomien mukaan vaikuttaa kuitenkin siltä, että juuri näissä paikoissa epäsopiva sisältö leviää tällä hetkellä rajusti.
Tärkeää olisi pysyä nopeiden muutosten pyörteissä mukana, sillä vaikka aikuinen tunnistaisi nyt somen hälytysmerkit, voi tilanne olla täysin erilainen jo puolen vuoden päästä uusien ominaisuuksien tai kanavien takia. Trendit ja ilmiöt muuttuvat jatkuvasti.
Vanhemman täytyy myös hyväksyä se, ettei hän tiedä oikeasti, mitä lapsen sosiaalisessa mediassa tapahtuu. Algoritmit räätälöivät sisältöjä käyttäjän mukaan, joten lapsi näkee erilaista sisältöä kuin aikuinen, vaikka he käyttäisivät samaa alustaa
Toivoisin, että me aikuisina kuuntelisimme lapsia ja nuoria herkemmällä korvalla. Mediassa näkee valtavasti asiantuntijoita kertomassa, miten täytyy toimia ja miten ei. Se on tärkeää, mutta löydämmekö oikeat ongelmat ja niihin ratkaisut, jos emme ota lapsia mukaan keskusteluun?