Verkkohäirintätilanteissa auttavan Someturvan koostaman raportin mukaan jo pienetkin alakoululaiset voivat kohdata vaikeita tilanteita verkossa. Someturvan ensiapuyksikön johtaja Kaisa Rissanen kertoo, miten vanhemmat voivat suojella jälkikasvuaan netin ja somen vaaroilta.
Sosiaalinen media on osa lasten ja nuorten arkea. Verkkohäirintätilanteissa auttavan Someturvan ensiapuyksikön johtaja Kaisa Rissanen kertoo MTV Uutisille, miten vanhemmat ja huoltajat voivat auttaa alaikäisiä suojautumaan verkkohäirinnältä.
Yllä olevalla videolla kuullaan tarkempaa tietoa Someturvan vuosiraportin sisällöstä. Aiheesta keskusteltiin Huomenta Suomessa kesäkuussa 2023.
Lue myös: Tiedätkö, mitä lapsi selaa somessa? Älä tuijota vain ruutuaikaa – "Olemme monesti tietynlaisessa pimennossa"
Aikuinen, perehdy itsekin!
Jotta lasta tai nuorta voidaan auttaa netin vaikeiden tilanteiden äärellä, tulisi vanhemman tai huoltajan tietää, millaisissa sovelluksissa tai peleissä nämä aikaansa viettävät. Tässä olisi hyvä mennä hieman pintaa syvemmälle.
Someturva koosti raportin alaikäisiin kohdistuvasta verkkohäirinnästä.
Tiedot perustuvat Someturvan keräämiin tilastoihin heille ilmoitetuista häirintätapauksista vuodelta 2022. Someturvalla on Suomessa noin 300 000 käyttäjää.
– Tietääkö aikuinen vain niiden logon tai nimen vai ymmärtääkö oikeasti, mitä siellä tehdään, Rissanen havainnollistaa.
Vanhempi tai huoltaja voi ladata sovelluksen ja tutkia, miten se toimii. Rissanen suosittelee lämpimästi juttelua sovelluksista ja peleistä lapsen tai nuoren kanssa.
– Luultavasti silläkin pääsee jo ihan pitkälle, hän miettii.
Lue myös: Mikä ihmeen BeReal? Näin suosittu sovellus toimii
Lue myös: Mikä ihmeen Snap? Tällainen on nuorten hittisovellus
Käykää läpi turva-asetukset
Kun lapsi tai nuori ottaa käyttöön uuden sovelluksen, aikuisen tulisi käydä läpi sen yksityisyysasetukset ja turvallisuuskäytännöt.
Moniin sovelluksiin on ikärajoja, esimerkiksi 13 vuotta. Rissanen toivoo, että kun lapselle annetaan lupa käyttää sovellusta, oltaisiin myös tietoisia kunkin palvelun riskeistä. Vaikka lapsen kaveritkin olisivat jossain palvelussa, olisi sen riskitekijöitä silti hyvä miettiä.
Yleisin alusta käsitellyissä tapauksissa oli Snapchat (35 %), WhatsApp (14%) ja TikTok (11%)
– Alakouluikäiset lapset tarvitsevat tukea ja esimerkkiä ja opettamista verkon turvataitoihin, Rissanen muistuttaa.
Lue myös: Lasten suosikkisovellus ei ole turvallinen, varoittaa asiantuntija: "Ei lapsille sopiva paikka"
Kolme kysymystä yksityisyydestä
Yksityisyysasetuksilla voi ehkäistä joitain verkon vaaratilanteita. Lapsen tai nuoren kanssa voi käydä läpi vaikkapa seuraavia kysymyksiä:
- Mitä tietoja kaikki täällä näkevät minusta?
- Näkyykö esimerkiksi sijaintini muille? Kenelle sen näkymisen voisi rajata: lähimmille kavereille vai pistetäänkö kokonaan pois?
- Ketkä kaikki voivat ottaa minuun yhteyttä? Voisiko kaveriksi lisäystä esimerkiksi rajata niin, etteivät tuntemattomat voisi lisätä?
Snapchatissa kannattaa laittaa pois päältä kaveriehdotukset-toiminto, joka ehdottaa muille käyttäjälle uusia kavereita jonkin yhteisen yhteyden kautta.
Avunpyyntöjä tuli kaikenikäisiltä 7-vuotiaista lähtien. Mediaani-ikä oli 13 vuotta, raportissa kerrotaan
Noin 38 prosenttia tapauksista ylittää Someturvan asiantuntija-arvion mukaan rikoskynnyksen
Alla olevalla videolla Nina Backman kertoo oman kokemuksensa nettikiusaamisesta. Lisäksi kuullaan, miten poliisi puuttuu nettikiusaamiseen. Juttu jatkuu videon alla.
9:09
Haastattelussa komisario Simo Kauppinen Helsingin poliisista.
Puhu, puhu ja puhu!
Kuten muissakin asioissa, juttelu lapsen tai nuoren kanssa on ensisijaisen tärkeää. Kysy siis myös someasioista!
– Voidaan jutella nuoren kanssa siitä, kenen kanssa tämä siellä viestittelee, ovatko siellä olevat tyypit tuttuja muualta vai vain somesta ja onko somepalvelussa saatu uusia tuttuja.
Sosiaalisen median kautta ollaan yhteyksissä myös kavereihin.
Verkon riskitekijöistäkin tulisi jutella. Rissanen muistuttaa, että kokematon lapsi tai nuori ei välttämättä tunnista, milloin joku keskustelu alkaa muuttua seksuaalissävytteiseksi tai minkälaisiin yhteydenottoihin ei pidä vastata.
– On tärkeää jutella siitä, miten näissä toimitaan, Rissanen sanoo.
Yleisin rikosnimike oli kunnianloukkaus (42 prosentissa rikostapauksista)
Rikoksen tunnusmerkit täyttävistä tapauksista 40 prosentissa kyse oli lapseen kohdistuvasta seksuaalirikoksesta
Eräitä muita yleisiä rikosnimikkeitä: laiton uhkaus ja yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen
Verkkohäirintää on hyvin monen tasoista
Rissanen muistuttaa, että verkossa vastaan voi tulla hyvinkin erilaisia vaikeita tilanteita. Siksi niitä ei voi niputtaa yhteen eikä antaa yhtä yleispätevää toimintaohjetta. Esimerkiksi ilkeä voi olla monella tapaa ja seksuaalisen itsemääräämisoikeutta loukkaavan teon alle mahtuu monia vakavuusasteeltaan hyvin erilaisia tapauksia.
Rissanen antaa yhden esimerkin eroista:
– Se voi olla sitä, että tulee yksittäinen viesti tuntemattomalta, joka pyytää alastonkuvaa tai mukaan voi mahtua pidempään jatkuneitakin tekoja, joissa nuori on kenties jo saatu lähettämään vastaanottajalle alastonkuvia ja sitten kiristetään niillä lisää kuvia tai levitetään niitä.
Rissanen muistuttaa, että jo alakouluikäisetkin kohtaavat paljon verkon vaikeita tilanteita.
– On hyvä muistaa, että esimerkiksi 10-vuotiaalle jo yksikin ahdistava yhteydenotto voi olla vahingollisempi kuin lähellä suojaikärajaa olevalle 15-vuotiaalle nuorelle. Myös ikä voi siis vaikuttaa tilanteen vakavuuteen.
"Lyhyempikestoiset suorat häirinnän teot ovat alaikäisten kohtaaman seksuaalisen ahdistelun yleisimpiä muotoja"
Lue myös: "Minulla on vakavaa kerrottavaa, mutta pelkään, että suutut" – Lauran 10-vuotias tyttö sai kännykkäänsä kuvan miehen sukuelimestä ja tappouhkauksen
Jos jotain tapahtui, ole tukena
Mikäli alaikäinen joutuu verkossa häirinnän kohteeksi, on ensisijaisen tärkeää olla lapsen tai nuoren tukena. Verkossa koetut vaikeat tilanteet voivat herättää monenlaisia negatiivisia tunteita ja vaikuttaa itsetuntoon. Ne voivat vaikuttaa lapsen tai nuoren psyykkiseen jaksamiseen ja arkeen kokonaisvaltaisesti.
Siksi aikuisen pitää olla läsnä ja jutella nuoren kanssa tapahtuneesta ja sen aiheuttamista tunteista.
– Älä vähättele, Rissanen muistuttaa.
– Tärkeää olisi, että lapsi tai nuori uskaltaisi matalalla kynnyksellä kertoa kokemastaan.
Rissanen kehottaa miettimään lapsen tai nuoren kanssa yhdessä, miten vaikean tilanteen suhteen tulisi edetä. Hän muistuttaa myös, että joskus tilanne voi täyttää rikoksen tunnusmerkit ja silloin yhteydenotto poliisiin on aiheellinen.
Lue myös: Mikä ihmeen Discord? Näin suosiota keräävä keskustelusovellus toimii
Lapsi tai nuori voi pelätä häirinnästä kertomista
Häpeä voi estää lasta tai nuorta kertomasta kokemastaan. Someturvan tuoreen vuosiraportin mukaan puolessa heille ilmoitetuista tapauksista on Someturva ollut ensimmäinen aikuistaho, jolle verkkohäirinnästä on kerrottu.
– Etenkin seksuaalista itsemääräämisoikeutta loukkaaviin tapauksiin liittyy usein häpeää.
Lasta tai nuorta voi pelottaa sekin, että hän ei enää saa käyttää puhelinta tai jotain sovellusta, jossa kaveritkin ovat, jos hän kertoo asiasta aikuisille. He saattavat myös ajatella, että vanhempi ei pysty auttamaan.
– Kynnys kertoa voi olla todella korkea, Rissanen sanoo.
Lapsi tai nuori voi hävetä tapahtunutta kovasti. Kuvituskuva.
Oikea-aikainen matalan kynnyksen tuki olisi tärkeää
Haastavaa auttamisesta tekee sekin, että lapsi tai nuori tarvitsisi tukea tilanteeseen oikea-aikaisesti ja matalalla kynnyksellä. Avuksi tarvitaan konkreettisia toimia, jotta päästään minimoimaan nuorelle ja hänen mielelleen koituvat vahingot.
– Nuoret kaipaavat apua samassa ympäristössä, jossa asia on tapahtunut
Lisäksi apua tulisi saada ripeästi. Rissanen sanoo, että somessa asiat voivat eskaloitua nopeasti tai jäädä piilorikollisuudeksi, jos ei saada matalalla kynnyksellä apua.
Lue myös: Mikä ihmeen Signal? Tällainen on "WhatsAppin korvaaja"
Esimerkkitapaus: Nuori saa seksuaalissävytteisen viestin
Someturvan raportin mukaan yleinen seksuaalista itsemääräämisoikeutta loukkaava teko on se, että lapselle tai nuorelle lähetetään seksuaalissävytteisiä viestejä.
Tilanne etenee usein niin, että ensin lisätään kaveriksi esimerkiksi Snapchatissa ja lähetetään saman tien seksuaalisia viestejä. Lähettäjä saattaa pyytää alastonkuvia tai lähettää kuvan omasta sukupuolielimestään.
Jos et tiedä, mitä lapsesi somessa puuhaa, kysy. Kuvituskuva.
– Lähestytään ehkä valeprofiilien kautta, mikä on Snapchatissa helppoa. Siellä profiiliin ei tarvitse laittaa edes omaa kuvaa, vaan profiilikuvana toimii avatar-hahmo, Rissanen sanoo.
Tällaisissa tapauksissa Someturva suosittelee ensitoimeksi suojautumista: lopetetaan keskustelu ja estetään lähettäjä.
Rissanen muistuttaa, että näistä tulee ilmoittaa poliisille. Samat tekijät tekivät ahdistelevat yleensä muitakin lapsia ja nuoria.
Rikostapauksista 40 prosentissa kyse oli lapseen kohdistuvasta seksuaalirikoksesta
Kiusaaminen ei jää someen
Rissanen muistuttaa, että vaikka kiusaaminen tapahtuisi somessa, ei se välttämättä jää vain sinne. Usein on niin, että lapsi kohtaa kiusaamista myös netin ulkopuolella. Niinpä asiat eivät ratkea sillä, että jonkin palvelun poistaa.
– Some on toisaalta vain apuväline. Tilanteet eivät jää vain sinne eivätkä ratkea sillä, että lähdetään pois somesta, Rissanen muistuttaa.
25 prosenttia oli kiusaamistilanteita, jossa osapuolet tunsivat toisensa koulusta
Katso myös video: Somekiusaaminen raaistuu – vaikuttaja kertoo, miksi häiriköintiin tulisi puuttua.
10:41
Somevaikuttajat järjestivät alkuvuonna kampanjan somekiusaamista vastaan.
Lue myös: Mikä ihmeen TikTok? Tämä yhdestä maailman ladatuimmasta sovelluksesta pitäisi tietää
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Osittainen lähde: Someturvan vuosiraportti 2022