F1:ssä on meneillään paras mestaruustaistelu miesmuistiin. Kun tunkiolle on noussut Max Verstappenin muodossa toinen kukko, Lewis Hamiltonin tulokset ovat palanneet tavallisen kuolevaisen tasolle. Mutta viime vuodet ovat osoittaneet, että Verstappenin on silti syytä olla varuillaan, kirjoittaa MTV Urheilun Mikko Hyytiä.
Kun kaudesta on ajamatta kahdeksan osakilpailua, Verstappen on vain viisi pistettä Hamiltonia edellä. Kaksikko on ajanut äärimmäisen tasaisesti läpi kauden; vain yhden kerran piste-ero Verstappenin ja Hamiltonin välillä on venähtänyt suuremmaksi kuin yhdessä osakilpailussa tarjolla olevat 26 pistettä.
Menestysvuosinaan Mercedeksellä Hamilton on ollut vastaavassa tilanteessa vain kaksi kertaa aiemmin.
Vuonna 2014 tallikaveri Nico Rosberg johti kahdeksan osakilpailua ennen kauden päätöstä Hamiltonia 11 pisteellä, mutta Hamilton vei mestaruuden. Vuonna 2017 Ferrarin Sebastian Vettelin johtomarginaali oli seitsemän pistettä, mutta Hamilton oli tuolloinkin mestari.
Molemmilla kerroilla Hamilton teki sen, mistä hänet on viime vuosina opittu tuntemaan, sen, mikä Verstappeninkin on syytä muistaa: Hamilton oli kesätauon jälkeisissä kisoissa huomattavasti alkukautta parempi.
Vastaavaa loppukiriä Hamilton tarvitsee myös nyt noustakseen loppukauden kisoissa Verstappenin edelle.
Vetteliä vastaan Hamiltonilla oli toki käytössään huomattavasti parempi auto. Vuoden 2017 Mercedes oli puolentoista minuutin aika-ajokierrosta kohden noin kaksi kymmenystä Ferraria nopeampi. Nyt Mercedes ja Red Bull ovat likimain tasoissa. Ero 90 sekunnin aika-ajokierrosta kohden on vain neljä sadasosaa Mercedeksen hyväksi.
Kilpailun tasoittuminen on ollut sarjan kannalta pelkästään hyväksi, mutta samalla se on ollut jokseenkin yllättävää. Ennen kauden alkua kaikki odottivat Hamiltonin ja Mercedeksen mestaruusmarssin jatkuvan, sillä autoihin tehtyjä muutoksia pidettiin niin pieninä, että tästä kaudesta pelättiin tulevan vain viime kauden toisinto ennen ensi vuonna odottavaa mittavaa sääntöremonttia.
Kun voimasuhteet ovat olleet näinkin tasaiset, Hamiltonin saldo viimeisistä kymmenestä kilpailusta on ollut hänen mittapuullaan harvinaisen huono. Tuloksena on toukokuun alun Espanjan GP:n jälkeen ollut vain yksi GP-voitto.
Vastaavaa saldoa pitää Hamiltonin kohdalla hakea aina vuodesta 2013 saakka – ja sama pätee Mercedekseen.
Koko kauden neljä voittoa ja neljä aika-ajojen ykkössijaa kalpenevat nekin tuntuvasti Hamiltonin viime vuosien suoritustasoon nähden. Kun Hamilton vuosina 2017–2020 vei nimiinsä suunnilleen joka toisen kilpailun ja aika-ajon, tällä kaudella vastaavat ykkössijat ovat tulleet suunnilleen vain joka kolmantena GP-viikonloppuna.
Hamiltonin ja Mercedeksen kompurointi näkyy myös niin, että GP-voitot ovat jakautuneet tänä vuonna viiden eri kuljettajan ja neljän eri tallin kesken. Palkintokorokkeella on nähty 12 eri kuljettajaa kahdeksasta eri tallista.
Edellisen kerran kahdeksan eri tallin kuljettajia nähtiin palkintokorokkeella vuonna 2009.
Ja mikä tässä kaikessa on parasta?
Se, että ajamatta on vielä ne kahdeksan osakilpailua.