Joku saattaa tehdä työnsä niin, ettei siitä jää pitäviä todisteita. Se ei tarkoita, etteikö joku olisi syyllinen, kirjoittaa MTV Uutisten toimittaja Jouko Luhtala
Itämerellä on jälleen tapahtunut merikaapelivaurio.
Tällä kertaa kyse on Ruotsin ja Latvian välisestä merikaapelista, jonka uskotaan vahingoittuneen merkittävästi "ulkoisesta vaikutuksesta".
Tutkimukset Itämerellä ovat hädin tuskin alkaneet, mutta arvaan silti, että jonkin laivan ankkuri on voinut vahingossa raapia kymmeniä kilometrejä merenpohjaa.
Kyse voi hyvinkin olla onnettomuudesta, mikäli viime aikojen uutisointiin on luottaminen.
Pelin avasi arvostettu yhdysvaltalaislehti Washington Post, joka kertoi läntisten tiedustelulähteiden arvioivan Itämerellä tapahtuneiden kaapelivaurioiden olleen vahinkoja.
Keskusrikospoliisin tutkinnanjohtaja sanoi Ylelle jättävänsä tiedot "omaan arvoonsa" ja totesi KRP:n tutkivan rikosta.
Vahinkovaihtoehto sai myöhemmin lisää voimaa, kun Helsingin Sanomien (HS) lähteet totesivat, ettei Eagle S -tutkinnassa ole löytynyt näyttöä kaapelirikon tahallisuudesta.
Suojelupoliisilla on HS:n mukaan "vahva näkemys", ettei kaapelirikon takana ollut Venäjä, vaan kyse oli onnettomuudesta.
Näitä onnettomuuksia ja vahinkoja ei ole Itämerellä aiemmin käytännössä tapahtunut, mutta nyt jostain syystä toistuvasti.
Ehkä laivojen onnettomuusherkkyys on tosiaan huimasti lisääntynyt.
Lue lisää: Ennen ja jälkeen -video paljastaa kaapelirikosta epäillyn aluksen katkenneen sakaran – asiantuntijalta tyhjentävä arvio
Venäläismedia uutisoinut näyttävästi Ruotsin kaapelivauriosta
Onnettomuuksien valvontaa sotalaivoilla?
Selvää ainakin on, ettei merikaapeli-infrastruktuuria ole suunniteltu tällaisen sabotaasiaallon, anteeksi, onnettomuussuman varalta.
Harkitsemisen arvoinen vaihtoehto on myös se, että onnettomuusteoriat ovat "täyttä roskaa", kuten europarlamentaarikko, pääesikunnan entinen tiedustelupäällikkö Pekka Toveri (kok.) Washington Postille muotoili.
Eihän nopeasti löydetty todisteita Nord Stream -kaasuputkiräjähdyksienkään tekijästä. Vasta yli kaksi vuotta putkien hajoamisen jälkeen saksalaisviranomaisten kerrottiin antaneen pidätysmääräys ukrainalaisesta henkilöstä.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) kommentoi tuoreinta kaapelirikkoa sanomalla, että kykyä suojella Itämeren kriittistä merenalaista infrastruktuuria täytyy parantaa.
Pääministeri ei taida puhua sattumanvaraisten onnettomuuksien torjumisesta.
Viesti on linjassa sen kanssa, mitä Itämeren Nato-maat keskustelivat puolustusliiton pääsihteerin kanssa tammikuun puolivälissä Helsingissä.
Tuolloin puhuttiin sotalaivoista, valvonnasta ja lennokeista. Naton pääsihteeri Mark Rutten mukaan liikaa tietoa ei haluttu paljastaa, ettei "vihollinen viisastu".
Vihollisella tuskin viitattiin onnettomuuteen. Tätä viestiä vahvisti se, että Venäjä ja sen varjolaivasto mainittiin useaan kertaan nimeltä.
Venäjä ja Kiina mainittu
Merellinen infrastruktuuri on erittäin haavoittuvaista valtioiden tehtailemille sabotoinneille, koska valtion osallisuuden todistaminen on usein mahdotonta.
Arvio on yhdysvaltalaisen ajatushautomon Atlantic Councilin, jonka mukaan maailmanlaajuisia merenkäynnin sääntöjä rikkovat ennen kaikkea kaksi valtiota, Venäjä ja Kiina, eikä kyse ole pelkästään kaapelien hajottamisesta.
Sekä Venäjällä että Kiinalla on yhteyksiä Suomen lähivesillä tapahtuneista kaapelirikoista epäiltyihin laivoihin.
Se, ettei syyllistä ole kyetty suoraan osoittamaan, ei tarkoita etteikö sellaista olisi olemassa.
Joku tai jotkut saattavat osata tehdä työnsä niin, ettei siitä jää pitäviä todisteita.