Harva odotti naisten kansallisesta lentopallokaudesta muuta kuin LP Viestin hulvatonta ylivoimaa. Kotimaan kentillä salolaiset hävisivätkin vain yhden ottelun.
Seitsemäs peräkkäinen Suomen mestaruus varmistui kiirastorstaina, kun LP Kangasala kaatui Salohallissa. Finaalisarjan Viesti vei suoraan voitoin 4-0.
Aivan ilmaiseksi mestaruus ei Viestille kuitenkaan tullut. Haasteita riitti – pääosin omalla puolen verkkoa.
Noora Kososen loukkaantuminen. Kun maajoukkuetason yleispelaaja joutui syrjään, Viestin oli pelattava ”sekaroolituksella”. Se on iso juttu äärimmilleen roolitetussa urheilulajissa. Keskitorjuja Dubravka Rakic istutettiin hakkurin paikalle, mutta hän vaihtoi eturivissä usein keskelle Laura Pihlajamäen kanssa. Koska Rakicille on vähän käyttöä hyökkääjänä kolmen metrin takaa, yleispelaaja Lena Lymareva joutui urakoimaan pipe-hyökkäystä ehkä enemmän kuin fyysinen kunto salli. Nuorille lupauksille Iida Murrolle ja Ronja Heikkiniemelle mestarivalmentaja Kari Raatikainen soi vasta marginaalisen roolin.
Kylläisyys. Kun alla on kuusi peräkkäistä kansallista mestaruutta, motivoituminen aina uudestaan vaatii rautaista ammattimaisuutta. Viestin ainoa vastustaja kutitteli korvien välissä. Jo finaalisarjan alussa kävi selväksi, etteivät salolaiset pelanneet kuin itseään vastaan. Lentopallon luonteeseen kuuluu, että kun toisella on näin suuri laadullinen etu ja henkinen kantti pitää, heikommalla vastustajalla on kovin vähän tehtävissä. Ja se kantti piti.
Passarin yllätyslähtö. Luottopassari Viktoria Tutshasvili ilmoitti jättävänsä joukkueen kauden päätteeksi, ennen sopimuksen umpeutumista. Aivan oikein; jos perhe-elämä alkaa olla urheilua houkuttelevampi vaihtoehto, on syytä jättää pelaaminen huipputasolla. Jossain karummassa yhteisössä Tutshasvili olisi saanut jenginpetturin leiman otsaansa, mutta Viestin siskollisessa ilmapiirissä ennenaikaiset hatkat eivät ilmeisestikään aiheuttaneet turhaa porua.
LP Viestillä on käsissään samankaltainen asetelma kuin HJK:lla jalkapallossa. Joukkue on liian suuri Suomeen, mutta Euroopan kärkitason saavuttaminen tuottaa vaikeuksia. Vaikka Viestin Mestarien liiga -taipaleesta jäi vain kahden sarjapisteen potti muistoksi, kokemus oli arvokas. Ensi kaudella tavoitellaan menestystä vähintään maanosan kakkostasolla, CEV Cupissa. Kun passari vaihtuu (peliä alkaa pyörittää valkovenäläinen Tatsiana Mysliuchyk), jatkosopimuksen saaminen Rakicin kanssa olisi enemmän kuin tervetullut.
Finaalisarjaa seurasi silmä kovana myös Tapio Kangasniemi, MTV Sportin asiantuntijanakin toiminut naisten maajoukkuevalmentaja. Viestin pelaajista hänen kirjanpidossaan ovat varmasti Pihlajamäen, Kaisa Jokisen ja Roosa Koskelon nimet. Kangasalan vahvuudesta ainakin Roosa Laakkonen ja Eveliina Vilponen ansaitsevat näyttöpaikat Kangasniemen ringissä.