Kommentti: Poliitikon raaka murha repi pakolaiskriisin arvet auki Saksassa – ja paljasti, että viranomaiset eivät ota uusnatsiuhkaa vakavasti

Kyllä. Kaikki tämä tapahtuu juuri siinä maassa.

Maassa, jossa Adolf Hitler ja kansallissosialistit nousivat valtaan. Nousivat ja toteuttivat Euroopassa juutalaisten kansanmurhan.

Tätä on turha väistellä.

Ensimmäisen kerran pitkään pitkään aikaan oikeistoradikaali henkilö tunnustaa Saksassa murhanneensa johtavan poliitikon. Ja myöntää, että motiivina oli uhrin ponnistelu maahan tulleiden ulkomaalaisten hyväksi.

Poliitikon nimi oli Walter Lübcke. Hän toimi Kasselin piirihallituksen johtajana ja edusti kristillidemokraatteja (CDU). Siis oikeistopuoluetta.

Turvapaikanhakijoiden sijoittaminen ja heistä huolehtiminen kuuluu useimmissa Saksan osavaltioissa nimenomaan piirihallituksille, joita johtavat poliittiset virkamiehet.

Lue myös: Saksalaispoliitikko murhattiin teloitustyyliin omassa kodissaan, taustalla uusnatsiyhteys – poliisi epäilee motiiviksi uhrin myönteistä suhtautumista pakolaisiin

Tekijä uusnatsitausta oli tiedossa

Lübcken tapauksessa hälyyttävää ei ole pelkästään menneisyys, jota saksalaiset tuskin pääsevät pakoon koskaan. Eikä ole syytäkään päästä.

Vähintään yhtä paljon EU:n mahtimaassa pitää kantaa huolta siitä, että turvallisuusviranomaiset ovat viime vuosina ylenkatsoneet tai suorastaan vähätälleet oikeistoradikaaleihin ja uusnatseihin liittyvää turvallisuusuhkaa.

Lübcken murhan tunnustaneella Stephan E:llä on uusnatsitausta. Väkivaltainen sellainen.

Jotkut merkit myös viittaavat jo siihen, ettei hän, vaikka toisin väittää, toiminut yksin. Taustalla saattaa olla jonkinlainen väkivaltaan taipuvaisten oikeistoradikaalien verkosto.

Viranomaisilla oli tästä kaikesta vihjeitä, mutta mitään ei tehty. Välittömästi Lübcken murhan jälkeen todisteltiin päinvastoin ensin, ettei mitään poliittista motiivia ole osoitettavissa.

Kuten todettiin, vastaavia murhia ei Saksassa onneksi ole nähty. Läheltä piti tilanteita on ollut sitäkin enemmän.

Päähuomio kiinnitettiin islamisteihin

Arvostettu päivälehti Süddeutsche Zeitung kertoi hiljattain, miten Neuköllnissä Berliinissä uusnatsit ovat kymmenen vuoden ajan terrorisoineet ulkomaalaisia auttavia ja rasismin vastaista työtä tekeviä vasemmistopoliitikkoja.

Uhanneet avoimesti heidän henkeään.

Ketään ei tuomittu. Ei edes pidätetty. Ei, vaikka ilmeisen selkeitä todisteita lehden mukaan on.

Saksan sisäministeri Horst Seehofer myönsi Lübken murhan jälkeen, että oikeistoradikaalien aiheuttama "vaara on suuri" ja että "aina voi tulla uusi isku". Hänen mukaansa "kaikkea mahdollista uhan eliminoimiseksi ei ole tehty".

Aika moni saksalainen kysyy nyt, onko tehty mitään?

Kärjistynyttä tilannetta selitetään sillä, että vuoden 2001 New Yorkin terrori-iskujen jälkeen myös Saksassa turvallisuusviranomaisten päähuomio kohdistui islamisteihin. Monelle vaaralliselle uusnatsille avautui näin mahdollisuus mennä maan alle verkostoitumaan ja hautomaan tulevia iskuja.

Vuonna 2014 Dresdenissä perustettiin avoimen rasistinen Pegida-liike, joka varoitti Euroopan islamisoitumisesta.

Väitetään, että se kiihdytti Saksan sisäisen tiedustelun ponnisteluja islamilaisia terroristeja vastaan. Ja vähensi panostuksia oikeistoradikaalien aiheuttaman uhan torjumiseen.

Poliisit oikeistoradikaalien puolella

Vuosien 2015 ja 2016 pakolaiskaaoksen aikana oikeistoradikaalit tietysti pillastuivat, kiihdyttivät toimintaansa ja lisäsivät iskuja.

Poliisi ei tehostanut toimintaansa. Moni asia viittaa siihen, että useilla paikkakunnilla yksittäiset poliisit, itse asiassa yllättävän monet, päinvastoin asettuivat turvapaikanhakijoita ja heidän auttajiaan uhkailevien puolelle.

Sisäministeri Horst Seehoferin mukaan Saksassa on noin 25 000 oikeistoradikaalia, puolet heistä on "kiistatta väkivaltaisia".

Nopeaa korjausliikettä on vaikea tehdä. Kaikkia väkivaltaan taipuvaisia on mahdoton valvoa. Se pitää myöntää.

Huolestuttavaa on kuitenkin se, että selkeitä konkreettisia toimenpiteitä, pidätyksiä ja tuomioita nähdään aivan liian vähän. Liian useissa tapauksissa ei lainkaan.

Saksan laki tarjoaisi selkeät välineet, mutta näitä välineitä ei selvästi käytetä. Eli kyse ei ole ylikuormitetuista, vaan pikemminkin passiivisista viranomaisista.

Tavallisten saksalaisten pelkoja vähäteltiin

Tätäkään ongelmavyyhteä ei tietenkään pidä tarkastella yksipuolisesti.

Kolikolla on se kuuluisa toinen puoli. Mutta se ei ole vasemmistoradikaalien väkivalta, jota erityisesti oikeistopoliitikot aina herkeävät korostamaan, kun epäilyt uusnatsien vakivaltaisista iskuista osoitetaan todeksi.

Vaikeaan tilanteeseen on osin ajauduttu siksi, että tavallisten saksalaisten, kaikkea muuta kuin rasistien, pelkoja ja varauksia vähäteltiin viime vuosien pakolaiskriisin yhteydessä liian kauan.

Vähäteltiin, vaikka ne olivat kiistatta myös perusteltuja. Osa turvapaikanhakijoista oli väkivaltaisia. Erityisesti naisia kohtaan.

Maltilliset poliitikot, liittokansleri Angela Merkel etunenässä, eivät ottaneet kansan syviä rivejä jäytävää epäluuloa vakavasti. Se tasoitti tietä Vaihtoehto Saksalle –puolueen (AfD) radikalisoitumiselle ja ajoi myös monia poliiseja oikeistopopulistien riveihin.

Lübken murhan jälkipyykkiä pestäessä AfD-poliitikot ovat – kannattajiensa ilmeiseksi riemuksi – paljastaneet todelliset kasvonsa. Baijerin maapäivillä AfD:n edustaja oli ainoa, joka provokatiivisesti istui, kun salissa pidettiin hiljainen hetki murhatun paikallispoliitikon muistoksi.

Yksipuoliset toimet kärjistävät tilannetta

Ulkomaalaisiin liittyvää vihan kierrettä pitää lähestyä kahdesta kulmasta, jos se todella halutaan pysäyttää.

Turvallisuusviranomaisten pitää ottaa väkivaltaisten oikeistoradikaalien aiheuttama uhka vakavasti. Iskujen kohteeksi joutuneita pitää kuunnella. Aina.

Ja reagoinnin pitää olla ennakoivampaa, mutta syyttömiä ei pidä vainota.

Tämän kaiken pitää tapahtua niin, ettei muiden uhkien torjuminen kärsi, on kyse sitten islamisteista tai vasemmistoradikaaleista.

Yhtä vakavasti pitää ottaa se, että erityisesti islamilaisista maista tulevat turvapaikanhakijat ja pakolaiset herättävät pelkoja. Sekä perusteltuja että perusteettomia.

Niiden lakaiseminen maton alle on yhtä vaarallista kuin öykkäävien uusnatsien polttopulloiskujen "suvaitseminen".

AfD:n kautta yhteys Suomeen

Tämä kaikki koskee tietysti tässä ennen muuta Saksaa. Mutta ei pelkästään.

Myös meillä Suomessa esimerkiksi Isis-leireille lähteneiden mahdollinen paluu aiheuttaa viranomaisille päänsärkyä ja tavallisille kansalaisille pelkoja. Jos tähän liittyviä päätöksiä tehdään väärin ja huonoin perustein, seuraukset voivat olla kohtalokkaita.

AfD:n kautta Walter Lübcken murhan epämiellyttävillä jälkimainingeilla on toinen selkeä yhteys Suomeen.

AfD on Jussi Halla-ahon johtamien Perussuomalaisten liittolaispuolue Euroopan parlamentissa. Liittolaispuolue, jonka edustajat varaavat itselleen oikeuden vähätellä järkyttävää poliittista murhaa.