Chemnitzin väkivaltaisuuksien jälkeen kaikkien hälytyskellojen pitää Saksassa soida. Ja ne myös soivat. Lujaa. Maan suurin haaste on se kasvava osa kansaa, jonka mielestä kannattaa äänestää puoluetta, joka liehittelee Chemnitzin rasisteja, kirjoittaa MTV Uutisten kirjeenvaihtaja Tapio Nurminen.
Kyseessä on tietysti AfD, äärioikeistolainen Vaihtoehto Saksalle -puolue, joka jyräsi häkellyttävään voittoon viime syksyn liittopäivävaaleissa, ja jonka voittokulku näyttää jatkuvan tulevissa osavaltiovaaleissa.
Monet AfD:n aktiivipoliitikot ovat viime päivinä antaneet sumeilematta tukensa Chemnitzin uusnatseille, jotka lähtivät kostoretkelle sunnuntain puukkotappelussa kuolleen kolmekymppisen saksalaismiehen puolesta.
Poliisi on pidättänyt puukotuksesta epäiltynä yhden irakilaisen ja yhden syyrialaisen miehen.
Avainsana turvallisuus
AfD:n parlamenttiryhmän johtajat yrittivät kyllä rauhoitella puoluetovereitaan ja tuomitsivat puolivillaisesti sekä väkivallan että turvautumisen oman käden oikeuteen.
Heidänkin retoriikassaan vilahtelivat kuitenkin samat termit kuin Chemnitzin öykkäreillä. "Puukottajien maahanmuutto" pitää kuulemma saada loppumaan.
Saksan poliittisessa keskustelussa, ei pelkästään AfD-vetoisessa, turvallisuus on nyt avainsana. Baijerin kristillis-sosiaalinen unioni (CSU), joka yrittää pelastaa nahkansa lokakuun osavaltiovaaleissa, kiristää rajavalvontaa pitääkseen "huolta kansalaisten turvallisuudesta". Näin sanoo puoleen puheenjohtaja, Saksan sisäministeri Horst Seehofer.
Yksi Saksan osavaltio turvautuu rajoillaan – liittohallituksen tuella – tavallaan oman käden oikeuteen, koska EU:n ulkorajojen valvonta ei toimi ja kansalaiset eivät tunne oloaan turvalliseksi. Näin väitetään.
AfD:n kansanedustajien mielestä tilanne Saksassa ei enää ole maan turvallisuusviranomaisten hallinnassa. Siksi puolueen edustajat suorastaan kannustavat ihmisiä ottamaan oikeuden omiin käsiinsä ja lupaavat panna ”turvallisuuskoneiston kuntoon”, jos ja kun nousevat valtaan.
Äärioikeiston lietsonta uppoaa
Tämä kaikki kiihottaa äänestäjiä. Sen tietävät myös muiden puolueiden edustajat ja yrittävät panna kampoihin. Valitettavasti AfD:n resepteillä. Vähän loivennetuilla, mutta kuitenkin.
Toki tämä möykkääminen myös tuomitaan. Yli puoluerajojen. Mutta se ei näytä tehoavan. Äärioikeiston lietsonta sitä vastoin uppoaa kuin veitsi lämpimään voihin erityisesti Itä-Saksassa.
Miksi juuri siellä? Ja onko pelko aiheellista? Juuri sitä AfD lietsoo.
Itä-Saksan taloudelliset ja sosiaaliset ongelmat eivät pelkästään riitä selitykseksi. Chemnitz sijaitsee Saksin osavaltiossa, jonka suuret kaupungit ovat pärjänneet Saksojen yhdistymisen jälkeen vähintäänkin hyvin.
Vaikka idässä on kiistatta paljon myös häviäjiä ja pettyneitä, ulkomaalaisvastaisuus ja maahanmuuttajiin kohdistuva pelko kumpuaa jostain syvemmältä. Myös kohtuullisen hyvin toimeentulevat keskiluokan edustajat pelkäävät.
Pelkoihin pitää suhtautua vakavasti
Saksissa ja muissa Itä-Saksan osavaltioissa ei myöskään voida puhua "turvallisuusongelmien maahantuonnista". Suurin osa viime vuosien pakolaistulvan mukana tulleista on sijoittunut länteen.
Lännessäkin on turha väittää, että kansalaisten turvallisuus olisi maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden vuoksi uhattuna. Tilastojen mukaan rikosten määrä on ollut viime vuosina laskussa eikä niissä näy mitään hälyttävää "ulkomaalaispiikkiä".
Silti kansalaisten pelkoihin pitää suhtautua vakavasti. Juuri sitä ei Saksassa ole viime vuosina tehty. Ja pelkoa on molemmilla puolilla. Osin juuri siksi tilanne nyt kärjistyy väkivaltaisuuksiksi.
Liittokansleri Angela Merkel aliarvioi saksalaisten piilevän ulkomaalaisvastaisuuden ja siihen liittyvän pelon, tai hän ei ottanut sitä vakavasti ilmoittaessaan vuoden 2015 syksyllä, että pakolaistulvasta selvitään. Jälkihoito epäonnistui monella rintamalla. Nyt korjataan tämän virheen kitkeriä hedelmiä. Ainakin sen.
Samalla Merkel myös yliarvioi sen "tervetulokulttuurin", jota hehkutettiin, kun kriisi oli pahimmillaan. Hyväntekijöiltä loppui puhti, kun arki satojen tuhansien turvapaikanhakijoiden kanssa alkoi.
Aina on hiljaisia ymmärtäjiä
Arkeen kuuluivat turhautuneiden turvapaikkapäätöksiä odottaneiden tekemät rikokset. Saksalaisille tyypillinen kaiken uuden ja vieraan torjuminen ja pelkääminen nousi hallitsevaksi.
Erityisesti idässä poliitikot laidasta laitaan eivät myöskään ottaneet vakavasti varoituksia äärioikeiston vahvistumisesta ja vaarallisuudesta. Näitä varoituksia kuultiin jo paljon ennen suurta pakolaiskriisiä ja AfD:n vaalivoittoa.
Itä-Saksassa on ollut jo pitkään muutamien väkivaltaisten äärioikeistolaisten terrorisoimia kyliä ja kaupunginosia, joihin monet tuiki tavalliset saksalaiset tai vähänkään ulkomaalaisen näköiset eivät ole uskaltaneet mennä.
Yhä edelleen kyse on pienestä vähemmistöstä, mutta Chemnitzissä nämä huligaanit pystyivät mobilisoimaan yllättävän ison joukon ja saivat paljon pahaa aikaan.
Pelottavinta on, että uusnatsien "kostoiskulla" on erityisesti Itä-Saksassa, mutta myös muualla enemmän ja vähemmän hiljaisia ymmärtäjiä. Tälle osalle vaalikarjasta perinteisten puolueiden pitää jatkossa keksiä parempia vastauksia.