Eilen torstaina kotonaan Minneapolisissa kuollut Prince Rogers Nelson oli popmaailman mystinen kapinallinen.
Tiedätkö sen tunteen, kun huomaa järkyttävän tai surullisen uutisen, jota ei tahdo uskoa todeksi? Sen tunteen, kun on pakko hieraista silmiään varmistuakseen siitä, ettei näe unta?
Tuo tunne on noussut viime aikoina pintaan monien poliittisten uutisten kohdalla. Mutta myös musiikkimaailmasta tuntuu putkahtelevan ikävällä tavalla vavahduttavia otsikoita ilkeän tiheään tahtiin.
Musiikkivuosi 2016 on ollut synkeä – ja nyt on vasta huhtikuu. Olo on epäuskoinen.
Viimeisten neljän kuukauden aikana musiikkimaailman kuolleiden listaan on lisätty muun muassa Eaglesin Glenn Freyn, soul-legenda Otis Clayn, kotimaisen musiikin monitaituri Zarkus Poussan ja The Beatles -tuottaja George Martinin nimet.
Ja kuten kaikki vähänkään uutisia seuraavat tietävät, listalle on lisätty myös kolme suurta populaarikulttuurihahmoa.
1:30
Ensin lähti vuoden 2015 viimeisellä viikolla Motörheadin nokkamies Lemmy Kilmister. Sitten tammikuussa pop-ikoni nimeltä David Bowie.
Eilen, torstaina 21. huhtikuuta 2016 poistui Prince Rogers Nelson, tutun ytimekkäästi legenda nimeltä Prince.
Minneapolisissa 7. kesäkuuta 1958 syntynyt laulaja, lauluntekijä ja muusikko oli Lemmyn ja etenkin Bowien tapaan hurjan merkittävä hahmo. Muun muassa rhythm & bluesia, poppia, rockia ja 1970-luvun funkia musiikissaan yhdistellyt Prince oli pituudeltaan 157-senttinen eli melko lyhyt mies, mutta vaikutukseltaan todella suuri.
Hän oli populaarikulttuurin kapinallinen. Prince taisteli levy-yhtiöitä vastaan ja riiteli niiden kanssa sopimuksista. Hän halusi, että artisti voisi vaikuttaa mahdollisimman paljon oman työnsä levitykseen ja myyntiin.
Vuonna 1993 Prince muutti taiteilijanimensä seitsemän vuoden ajaksi graafiseksi symboliksi riidellessään levy-yhtiö Warnerin kanssa.
Tämän tekstin mukana ei ole videoupotuksia eikä Spotify-soittolistaa, sillä hän veti musiikkinsa pois suoratoistopalveluista ja YouTubesta.
Prince oli kapinallinen, mutta myös mystinen poptähti. Hän antoi harvoin haastatteluja eikä kommentoinut itsestään liikkuneita huhuja ikinä juuri millään tavoin.
Suunnitellut kiertueet ja konsertit saattoivat peruuntua ilman sen kummempia perusteluja. Suomessa Prince nähtiin useamman sovitun keikan peruuntumisen jälkeen ensimmäisen ja ainoan kerran vuonna 2011.
When Doves Cry, Kiss, Purple Rain, I Wanna Be Your Lover, 1999, If I Was Your Girlfriend ja monet muut Prince-klassikot tulevat soimaan baareissa ja diskoissa ympäri maailman lähipäivinä paljon. Samoin kävi Bowien kuoleman jälkeen – Let's Dance, Life on Mars?, Changes, Starman ja muut hitit soivat radioissa ja klubeilla entistä enemmän.
Vaikka sitä ei heti välttämättä osaa ajatellakaan, näillä kahdella suurella populaarikulttuurihahmolla oli jotain olennaisesti yhteistä – David Bowie ja Prince olivat täysin omia polkujaan kulkevia, valtavan kiehtovia mysteereitä.
Uskomattoman lahjakkaita mysteereitä, joita tulee ikävä.
2:23
