Kommentti: Suomalaisilla on erityinen luontosuhde, mutta todellinen rakas on aivan toinen

Juha Sipilä oli oikeassa. Muuhun johtopäätökseen oli vaikea päätyä, kun Sitra kertoi kyselytutkimuksensa tuloksista suomalaisten luontosuhteesta muutama vuosi sitten.

Kyselystä paljastui, että ylivoimainen enemmistö suomalaisista koki luonnon itselleen tärkeäksi. 

Jopa 87 prosenttia piti tuolloin luontoa erittäin tai melko tärkeänä omassa elämässään ja arjessaan.

Meillä suomalaisilla siis on erityinen luontosuhde, kuten entinen pääministerimme Sipilä aikoinaan linjasi poikkeuksellisessa tv-puheessaan.

Mutta sitten oli ne kaksitoista prosenttia, jotka eivät pitäneet luontoa tärkeänä itselleen. Mitä heistä pitäisi ajatella?

Kaikilla on tietysti oikeus omiin mielipiteisiinsä ja erityisesti tunteisiinsa. Niitähän Sitra kysyi.

Oma mielipiteeni on, että luonto on ihmisellekin kaiken perusta. Me olemme lajina osa luontoa, emme sen ulkopuolella, saati yläpuolella. 

Sitran kysymyksenasettelukin on tällä logiikalla erikoinen. Vähän sama kuin kysyttäisiin, miten suhtaudumme itseemme.

Ja oma tunteeni on, että kyseinen kaksitoista prosenttia väestöstä ei välttämättä ymmärrä luonnon merkitystä heille itselleen. Tuleeko heille sähkö pistokkeesta ja ruoka kaupan hyllyltä? Eivätkö he tiedä, että jos luonnosta ei huolehdita, ei ole ruokaakaan?

Moni varmasti oli ymmärtänyt kysymyksen eri tavalla kuin minä, ei niin kokonaisvaltaisesti. Eivät kaikki halua mennä vapaa-ajallaan metsään kävelemään, ja vastaus on koskenut sitä. Mutta se, että luonto ei olisi tärkeä, sitä ihmettelen. 

Näitä ajatuksia olen pyöritellyt päässäni Hukkajoen raakkutuhouutisten äärellä. En kertaa tapahtumia, niistä voi lukea vaikkapa tämän kommentin lopun linkeistä koostettuna. Ne kertovat syvästä välinpitämättömyydestä luontoa kohtaan.

Ja ei, kyseessä ei ole yksittäistapaus. Uhanalaisten raakkujen joukkotuhossa ei ole mitään muuta erityistä kuin se, että tällä kertaa siitä jäätiin kiinni. 

Tämä on vain yksi esimerkki siitä suhteesta luontoon, jota merkittävä osa suomalaisista tunnustaa.

Pääministeri Sipilän tv-puheen päätarkoitus oli ravistella kansaa ymmärtämään silloisen talouskriisin syvyys. Elämään jäänyt heitto suomalaisten luontosuhteestakin oli vain etäinen sivulause, kun puhuttiin vakavasta asiasta, taloudesta.

Rahan takia tämäkin raakkupopulaatio kärsi ja kuoli. Oli nopeampaa ajaa kyseisestä kohtaa joen poikki, vaikka sen seuraukset olivat tiedossa. Pääasia oli, että säästyi aikaa eli siis rahaa.

Seurauksista ei vain välitetty, kun ne eivät kohdistuneet itseen. 

No, nyt ne kohdistuvat. Tulevat korvaussummat tulevat olemaan tarpeellinen herätys monelle.

Suomalaisilla on nimittäin luontoakin erityisempi suhde. Jos jokin meitä puhuttelee, niin se on raha.

Lue myös: Rikosvastuu epäillyistä raakkukuolemista voi yltää Stora Ensossa korkealle, arvioi rikosoikeuden professori

Miksi raakun tappaminen maksaa 589 euroa ja saimaannorpan lähes kymppitonnin – näin hinnat määräytyvät

Stora Enso: Teemme kaikkemme, jotta Hukkajoen tapahtumat eivät toistu

Metsätyökoneet ajoivat raakkujen yli Suomussalmella – tästä on kyse