Presidentti Sauli Niinistön Venäjän-matkalla huomio kiinnittyi presidentti Vladimir Putinin lämpimän myönteiseen suhtautumiseen Suomeen ja Niinistöön. Muut Pohjoismaat vaikuttivat selvästi varautuneemmilta. Jos Suomella tosiaan on jonkinlainen erityissuhde Venäjään, mitä siitä pitäisi näinä aikoina ajatella?
Suomen ja Venäjän huipputapaamisissa huomio kiinnittyy vääjäämättä presidenttien henkilökemioihin: Uhitellaanko vai vitsaillaanko, ollaanko virallisia vai toverillisia?
Tapaamiset ovat kuin pitkän parisuhteen päivitys: Miten meillä menee?
Pietarin tapaamisen perusteella menee aika hyvin. Sinuttelu herätti huomiota: Putin puhui toverillisesti Saulista ja Niinistö Vladimirista. Saulittelu ja vladimirittelu jatkui myös Pohjoismaiden ja Venäjän päämiesten yhteisessä keskustelupaneelissa.
– Kun hän aloitti, niin minäkin sitten sinuttelin. Se oli kohteliaisuutta, Niinistö selitti myöhemmin suomalaistoimittajille.
Muiden Pohjoismaiden Venäjä-suhde on selvästi koleampi. Molemmat maat ovat ottaneet Venäjään Suomea enemmän etäisyyttä Krimin jälkeen.
Etäisyys näkyy jo siinä, että Ruotsin ja Norjan pääministerit tapasivat nyt Putinin ensimmäistä kertaa kahdenvälisesti. Se on aika hätkähdyttävää, kun muistaa että mailla on aika paljon yhteistä, yhteisiä meriä ja Norjan osalta maarajaakin Venäjän kanssa.
Putin otti toistuvasti esiin Suomen hyvänä esimerkkinä.
Kun paneelin juontaja kysyi Ruotsin ja Norjan läsnäolosta ja sen poliittisesta merkityksestä, Putin ohitti koko kysymyksen ja keskittyi kiittelemään Suomen puheenjohtajuuskautta Arktisessa neuvostossa. Viesti rivien välissä oli selvä: Ei Venäjän suhde Pohjoismaihin nyt kokonaan ruvella ole, ainakin Suomen kanssa menee hyvin.
Niinistö vähätteli suhtautumisen eroja tiedotustilaisuudessaan.
– En kovin suurta eroa nähnyt. Vanhastaanhan on nähty, että minä olen tavannut Putinia ja Ruotsin ja Norjan pääministerit eivät ole tavanneet. Mutta jos sitten aletaan puhua vähän ympäripyöreitä sen asian tiimoilta, niin kannattaa muistaa etten ole suinkaan ainoa Euroopan päämiehistä joka on täällä käynyt. En taida yltää edes ”Top Teniin”, siellä ovat Saksa ja Ranska, Niinistö jatkoi.
Suomi on kyllä EU:n pakotteiden takana, sen Niinistö nykyään alleviivaa jokaisessa Venäjä-tapaamisessaan, ja hyvä niin jottei pääasia hämärry. Niinistö myös hienovaraisesti oikaisi Pietarin paneelissa Putinin maininnan ”puolueettomasta” Suomesta ”sotilaallisesti liittoutumattomaksi”. Väärää viestiä ei haluta lähettää.
Silti on selvää, että Suomen ja muiden Pohjoismaiden Venäjä-suhteessa on nykyään huomattava ero. Suomi pyrkii jatkamaan dialogia, Ruotsi ja Norja pitävät sen minimissä.
Suomen pitkän selän takaa on tietysti helppo olla ehdottomampi.