Helena Petäistön analyysi: Macron ei unohtanut Suomea tavatessaan Putinin Kremlissä

Macron totesi selvin sanoin, että Naton avoimien ovien politiikka on tärkeä Ruotsille ja Suomelle, eikä sitä politiikkaa voi lähteä muuttamaan eikä palata etupiiriajatteluun.

Vaikka Macronin ja Putinin tapaaminen oli järjestetty Ranskan ja Venäjän kahdenvälisen sopimuksen 30-vuotispäivänä, ei kukaan voi syyttää Ranskan presidentin olleen vain oman maansa asialla.

Ennen Moskovan matkaansa Macron haki itselleen mahdollisimman laajan selustan. EU:n puheenjohtajamaan presidenttinä Macron teki laajan puhelinkierroksen unionin kaikkiin jäsenmaihin ja kuunteli toisaalta Baltian maiden ja Puolan jyrkät kannat sekä vanhojen EU-maiden äärimmäisen huolestuneet äänenpainot, joista Suomen ja Ruotsin ovat erityisen huolestuneet.

Lue myös: Macron: Ehdotin Putinille "konkreettisia turvallisuustakuita"

Voi sanoa, että presidentti Sauli Niinistön puhelindiplomatia ja läheiset välit Ranskan presidentin kanssa tuottivat tulosta. Ranskassa oli jo aiemmin kiinnitetty huomiota siihen, että Venäjän uhittelu ja voimannäyttö sai paitsi Naton valpastumaan myös Suomen ja Ruotsin miettimään Nato-jäsenyyttä.

Mutta silti ranskalaiset tarkkailijat olivat hämmästyneitä siitä, että Macron nosti Ruotsin ja Suomen huolet aivan erityisesti esille tiedotustilaisuuden alussa. Sillä samalla "superviikolla", jolloin presidentti Sauli Niinistö keskusteli puhelimessa sekä Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin kanssa sekä Putinin kanssa, hän keskusteli myös Macronin kanssa. Jo vuonna 2019 Macron puhui Ukrainan kohdalla mahdollisesta Suomen mallista, jonka Niinistö oli hänelle ”kuiskannut”.

Macron oli Moskovassa siis koko Euroopan asialla ja Suomen onneksi unohtamatta meitä. Mutta sen lisäksi hän haki selustan myös Atlantin takaa keskustelemalla viikonlopun aikana useita kertoja Bidenin kanssa.

Putinin pitkän pöydän toisessa päässä istui siis johtaja, joka edusti läntisiä demokratioita Atlantin molemmin puolin. Yksi Macronin päämääristä oli saada Eurooppa mukaan neuvotteluihin Venäjän kanssa sen sijaan, että Yhdysvallat ja Venäjä puhuisivat meidän päidemme ylitse.

Sen päämäärän hän selvästi saavutti. Viidessä ja puolessa tunnissa pääsee jo oikeasti neuvottelemaan.

Macronin toinen päämäärä oli sodan välttäminen. Sen hän sanoi heti ääneen istuttuaan pöydän päähän. Jos vertaa Bidenin ja Putinin välisiä neuvotteluja Genevessä ja Macronin ja Putinin eilisillan neuvotteluja Kremlissä, ero on merkittävä.

Geneven neuvottelujen jälkeen Venäjän sapelien kalistelu on vain lisääntynyt. Kremlin neuvottelujen tuloksena Putin vakuutti viime yönä, että hän tekee kaikkensa, jotta kompromissi löytyy. Putinin punainen linja menee kuitenkin siinä, ettei Ukrainaa oteta Naton jäseneksi.

Eilisillan neuvottelut Putinin ja Macronin välillä kestivät tavanomaisen parin tunnin sijasta harvinaisen pitkään; viisi ja puoli tuntia kahden kesken vain yhden tulkin kanssa. Session jälkeen Putin vitsailikin osakseen tulleesta "kiduttamisesta". Herrat eivät olleet tavanneet toisiaan kahdestaan kasvotusten sitten Bregançonin tapaamisensa Etelä-Ranskassa kaksi ja puoli vuotta sitten.

Silloin lähentyminen ei onnistunut Macronin kädenojennuksesta huolimatta. Nyt tilanne on toinen.   

Tänään Ukrainaan ja illalla vielä Berliiniin suuntaava Macron tähdensi sitä, että lähipäivät ovat ratkaisevat. Mutta selvästi vaikuttaa siltä, että diplomaattinen ratkaisu Ukrainan kysymyksessä on nyt mahdollinen.

Viime yönä Macron tuntui olevan vakuuttunut siitä, että kumpikaan, siis ei myöskään Venäjä, halua oikeasti sotaa, ja että neuvotteluissa löytyneet elementit voisivat olla alku rauhanomaiselle ratkaisulle.

Yhdysvaltain mukaan Venäjä on valmis miehittämään Ukrainan, kun sillä on 150 000 sotilasta rajalla. Sen määrän saavuttaminen ei ole kaukana.

Mutta muutaman viikon päästä, kun routa sulaa, maahan tunkeutuminen tulee raskaalla kalustolla mahdottomaksi. Siihen asti Macron joutuu kulkemaan munankuorilla ja löytämään ratkaisut Minskin sopimuksen täytäntöönpanoon, josta myös presidentti Niinistö on puhunut.

Macronin kolmas päämäärä on pitkän tähtäimen turvallisuuskehikko Euroopalle. Kyseessä on tosiasiassa Venäjän itsensä jo vuonna 2008 esittämä idea, jonka länsi silloin torjui ja jonka Macron kaivoi naftaliinista kaksi ja puoli vuotta sitten. Eilen illalla hän otti sen jälleen esille Putinin kanssa. Macronin viimeöisten sanojen mukaan se merkitsisi Etyjin saavutusten vahvistamista, mutta myös uusien keinojen löytämistä niin, että kaikki osapuolet Euroopassa, Venäjä mukaanluettuna, tuntisivat olonsa turvalliseksi.

Riittääkö tämä kaikki Putinin kasvojen säilyttämiseen ja vetämiseen takaisin neuvottelupöytään suoraan Euroopan kanssa, se nähdään pian. Mutta jo nyt Suomen kannalta Kremlin tapaaminen oli onnistunut.