Venäjän presidentti Vladimir Putin ryöpytti Sotshissa kovin sanoin Naton ohjuspuolustusta. Suomen kannalta vastauksessa oli kuitenkin yllättävä piirre: alkuperäinen kysymys koski nimenomaan Suomen Nato-yhteistyötä. Suomea ei kuitenkaan mainittu pitkässä vastauksessa lainkaan, kirjoittaa ulkomaantoimittaja Mirja Kivimäki Sotshista.
– Meidän täytyy reagoida siihen, että lähellämme on Yhdysvaltain ohjuspuolustusjärjestelmän osia. Kiinnitän huomiotanne siihen, että se ei ole vain torjuntajärjestelmä, vaan sitä voidaan käyttää myös keskimatkan ohjuksien lähettämiseen, Putin jyrisi presidenttien tapamisen jälkeen pidetyssä tiedotustilaisuudessa Sotshissa.
– Siitä taitaa olla kuusi vuotta kun sanoin Putinille, että Suomi kuten mikä hyvänsä itseään kunnioittava kansakunta haluaa maksimoida kykynsä pitää puolensa, vastasi puolestaan Suomen presidentti Sauli Niinistö.
– Minä en ole tällä matkalla kuullut ainuttakaan kriittistä sanaa Suomea kohtaan. Presidentti Putin viittasi muun muassa ohjuksiin. Sellaisia – sen tyypin ohjuksia – ei Suomessa ole, Niinistö kuitenkin jatkoi.
Putin ryöpytti Natoa mutta jätti vastaamatta ydinasiaan
Vaikka Putin ryöpytti Natoa kokonaisuutena kuten on tehnyt usein ennenkin, hän jätti koko kysymyksen ydinasian vastaamatta.
Kysymys kuului, mitä mieltä Putin on Suomen ja Ruotsin tiivistyneestä Nato-kumppanuudesta.
Vastauksessa ei ollut lainkaan erityisesti Suomelle tai Ruotsille suunnattuja varoitteluita tai vihjauksia. Putin tuntui tahallaan kiertävän suomalaismedian kysymyksen ytimen.
Mitä tästä sitten pitää ajatella? Ainakaan Putin ei halunnut pilata leppoisaa vierailutunnelmaa suoraan vieraalleen suunnatulla kritiikillä.
Putin myös korosti vuolassanaisesti olevansa täysin samoilla linjoilla Niinistön kanssa muun muassa transponderiasioissa, ympäristökysymyksissä, kaupankäynnissä ja niin edespäin.
Venäjällä ei monia ystäviä Euroopassa
Venäjällä ei tällä hetkellä ole Euroopassa paljon ystäviä eikä edes neutraalisti suhtautuvia.
Tällaisena neutraalin ystävällisenä maana Venäjä ainakin haluaisi nähdä Suomen. Eri asia on, millaiseen suhteeseen EU-Suomi juuri nyt pyrkii Venäjän kanssa.
Krim-pakotteiden, Ukrainan kriisin ja Britannian myrkkykaasuiskujen aikakaudella Suomi ja Niinistö tasapainoilevat nyt todella kapealla sektorilla ison itänaapurimme kanssa.