Talven yli on taas taisteltu, ja riemuitkaamme, kansainvälinen suurkilpailukevät on täällä! Tulevan lauantain Seinäjoki-Racesta alkaa huippulähtöjen ja -tapahtumien ketjuvyörytys.
Järjestäjät joutuvat isoissa kisoissa painetestiin. Osallistujien haaliminen ja yleisön vaaliminen vaativat ponnisteluja, joiden haasteellisuutta ei ulkoapäin pysty hahmottamaan.
Vaikka yleisömäärä voi olla suurtapahtumissa mellevä, järjestäjillä ei useinkaan jää juhlan aihetta, kun viivan alle kurkataan. Rahareikiä piisaa mojovasta palkintopotista kansainvälisten vieraiden aiheuttamien kulujen kattamiseen ja tilapäisrakennelmien vuokrakuluihin.
Monet menoerät ovat tapahtuman profiilin kannalta välttämättömiä. Osa taas aiheuttaa radoille turhaa taloudellista taakkaa, kuten esimerkiksi edellä mainitut tilapäisrakennelmat.
Oletteko koskaan miettineet, paljonko esimerkiksi VIP-telttojen vuokraaminen maksaa? Jopa kymmeniä tuhansia euroja per viikonloppu. Kun siihen lasketaan vielä bajamajat ja muut päälle, lohkeaa kisaorganisaation budjettiin aimo lovi.
Kun taas kerrotaan rahasumma ravi-Suomen suurtapahtumien määrällä ja ajatellaan lukemaa vaikka kymmenen vuoden periodilta, alkaa jo huimata.
Joskus taannoin on joku etevästi ehdottanut, että perustettaisiin Hippoksen hallinnoima ”Suomen Raviurheilu oy”, joka ostaisi suurkisoissa tarvittavia tilapäisrakennelmia ja vuokraisi näitä radoille asevelihintaan. Paitsi että radat säästäisivät selvää rahaa, jäisi mammona myös lajin piiriin sen sijaan, että se valuisi alan ulkopuolisten kirstuihin.
Varmasti on olemassa joku pätevä syy, miksi Suomen Raviurheilu oy:tä ei ole perustettu, minä en vain sitä kykene pähkäilemään. Ei kai syy sentään ole ratojen haluttomuudessa tehdä yhteistyötä?
* * *
Kuninkuusravit ovat paisuneet tapahtumana mammuttimaisiin mittoihin. Monista järjestelykoneistosta imetään mehut viimeistä tippaa myöten, ja porukan kunkkarikrapula saattaa kestää kuukausitolkulla.
Tieto kulkee edellisten ja tulevien järjestäjien välillä sykäyksittäin, mutta kommunikaatiota voisi tehostaa edelleen. Liian usein aiemmat kokemukset, niin arvokkaat onnistumiset kuin kavalat sudenkuopat, jäävät ylöskirjaamatta ja tulevina vuosina hyväksikäyttämättä. Jälleen soihdunkantajana voisi toimia Suomen Raviurheilu oy.
Perjantaina ravataan Kouvolassa nostalgisissa tunnelmissa. Loistavan idean isä on edesmennyt Veijo Toivonen, ja tapahtuma tarjoaa muistoja rakastavalle raviväelle leppoisan aikamatkan menneeseen.
Pari muutakin rataa on koettanut nostalgisoida, mutta yritykset eivät ole yltäneet alkuperäisen tuotteen tasolle. Sama pätee myös vaikkapa naisille ja äijille teemoitettuihin ravi-iltoihin. Tarmoa on ollut, mutta aina toteutus ei ole täyttänyt alkuperäisen ajatuksen raameja. Lähinnä siksi, että radat eivät ole tarkkaan tienneet, mitä kannattaa tehdä ja mitä jättää tekemättä. Ei ole osattu (tai saatu) oppia muiden järjestäjien virheistä ja onnistumisista.
Tässäkin asiassa rientäisi Suomen Raviurheilu oy apuun. Menestysteemoista voitaisiin prässätä helposti monistettavissa oleva konsepti, jotta jokaisen radan ei tarvitsisi erikseen kokea tapahtumien kasvukipuja ja oppia kalliisti kantapään kautta.
Usein törmää siihen, että radat ovat onnistuneista tapahtumistaan mustasukkaisia. Koetaan, että jos vastaavia teemaraveja ajetaan useammalla paikkakunnalla, alkuperäinen leima haalistuu. Käytännössä taitaa käydä päinvastoin. Jos vaikkapa Nostalgia-raveja järjestetään onnistuneesti ympäri valtakuntaa, mahtaa brändi vain vahvistua.
* * *
Ilahduttavan monen ihmisen tie on vienyt pääsiäisenä raveihin. Turussa oli pitkänäperjantaina Metsämäen lehtereillä liki 3 500 henkeä. 4 000 asukkaan Kaustinen ilmoitti puolestaan lankalauantaina yleisömääräkseen noin 2 500 henkeä.
Väki ei tullut paikalle pelkästään raviurheilun vetämänä, vaan järjestäjät olivat nähneet vaivaa oheisohjelmien muodossa. Esimerkillistä toimintaa, ja tätä tavoitetta kohtihan ratojen tulee pyrkiä. Veikkaus myy pelit ja radat pitävät huolen tapahtumista.
Mutta hei, mihin ovat unohtuneet ne mittarit, joilla järjestäjien nohevuutta piti määrittää ja joiden perusteella ratoja piti palkitseman taloudellisesti? Ei kai niitä ole kuopattu samaan kalmistoon Suomen Raviurheilu oy:n kanssa?
Mittareista kohistiin jo tammikuussa, mutta edelleen huhtikuussa radat ovat asian suhteen epätietoisia. Heitä ei ole asian tiimoilta valaistu saati heidän tapahtumien onnistumista tai epäonnistumista mitattu.
Tarkastelujakson tuli kestää alkuvuodesta marraskuun loppuun saakka. Mittareiden tarkoituksena oli ehkäistä lajin ydintä kovertava Tanskan-tauti.
Tanskassa radoille myönnettiin sokeasti kiinteä tuki, mikä pöhötti järjestäjät ja ajoi raviurheilun rappiolle. Oli turha yrittää, kun saman tukisumman sai turhia hikoilemattakin. Lopulta peliyhtiö kyllästyi ratojen velttoiluun ja kavensi tukia tuntuvasti.
Vaikka kirjoituksessa on peräänkuulutettu ennen muuta yhteistyötä, pitää terve kilpailu lajin elinvoimaisena ja kirittää alan toimijoita kehittymään.