Valko-Venäjän vankiloissa on virunut vuodesta 2020 hallintoa vastustavia poliittisia johtohahmoja, jotka on unohdettu täysin. Varmuudella ei tiedetä, ovatko kaikki heistä edes hengissä. Yksi vangituista on oppositiojohtaja Maria Kalesnikava, joka siskon mukaan näkee nälkää.
175 senttiä, 45 kiloa. Nämä ovat tiettävästi vangitun valkovenäläisen oppositiojohtajan Maria Kalesnikavan nykyiset mitat.
42-vuotiaalla Kalesnikavalla todettiin vankilaoloissa vatsahaava ja hänet leikattiin marraskuussa 2022. Hän ei voi syödä monia asioita, vaan tarvitsee erikoisruokavaliota, jota ei valkovenäläisessä vankilassa kuitenkaan noudateta.
– Maria näkee nälkää. Olemme kuulleet, että Marian kanssa samassa vankilassa olevat naiset vertaavat hänen tilannettaan Aleksei Navalnyiin. He sanovat, että häntä vain kidutetaan hitaasti hengiltä, Kalesnikavan sisko Tatsjana Homitš kertoo Itä Nyt -ohjelman haastattelussa.
Jos Kalesnikava ei pääse pian vapaaksi vankilasta, häntä saattaa hyvinkin odottaa sama kohtalo kuin venäläistä oppositiojohtajaa Aleksei Navalnyia, joka kuoli vankileirillä Siperiassa viime talvena.
Lue myös: Näin Venäjä teki Navalnyin elämän sietämättömäksi vankilassa
Puolitoista vuotta eristyssellissä
Kalesnikava oli keskeinen hahmo vuoden 2020 suurmielenosoituksissa, kun satoja tuhansia ihmisiä marssi kaduille osoittamaan tyytymättömyyttään vaalivilppiä ja vuodesta 1994 maata itsevaltiaan ottein hallinnutta Aljaksandr Lukashenkaa vastaan.
Kalesnikava ei ole yksinvaltaisen hallitsijan Aljaksandr Lukashenkan suosiossa.
Valko-Venäjällä opposition toimintaa johtaneen "naisten triumviraatin" kaksi muuta jäsentä, Svjatlana Tsihanouskaja ja Veronika Tsapkala, pakenivat Valko-Venäjältä.
Syksyllä 2020 Lukashenka yritti pakottaa Kalesnikavankin pois Valko-Venäjältä, mutta hän repi passinsa rajalla ja kieltäytyi lähtemästä kotimaastaan. Tempauksen jälkeen Kalesnikava sai 11 vuoden vankeustuomion vallan anastamisen yrityksestä.
– Maria on ollut pienessä eristysselissä vuoden 2023 maaliskuusta lähtien. Hän saa ulkoilla puoli tuntia päivässä hyvin pienessä tilassa.
– Suihkuaikaa on yhteensä 20 minuuttia viikossa, poliittisia vainoja itse Pariisiin paennut Homitš sanoo.
Mielenosoitukset Minskissä parlamenttitalon edustalla elokuussa 2020.
Päivällä ei saa levätä
Kalesnikavan siskon mukaan eristysselli on kooltaan noin 4–6 neliömetriä. Sänky on kiinnitetty seinään ja se nostetaan ylös heti aamulla, jotta vanki ei pääsisi lepäämään päivän aikana.
Vessa on samassa pienessä tilassa ja eritteiden haju sellissä on sietämätön.
Lue myös: Andrei kuurasi pahamaineisen vankilan selliä, kun tuli kutsu mennä naimisiin
Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn mukaan valkovenäläisiä poliittisia vankeja pidetään hyvin karuissa oloissa ja pääosin eristyksissä muista vangeista. Se on vakava henkisen kidutuksen muoto.
– Olemme kuulleet Marian olevan niin eristyksissä, että kun hän menee ulos sellistään, jopa kuusi vartijaa on mukana ja katsoo, ettei hän tapaa muita vankeja tai puhu kenenkään kanssa, Homitš sanoo.
Lue myös: Kotiäidistä tuli oppositiojohtaja, kun alkoi tapahtua hirveitä – nyt puhuu Svjatlana Tsihanouskaja
Tatsjana Homitš toivoo ja rukoilee joka päivä, että hänen siskonsa pääsisi vapaaksi.
Totaalinen radiohiljaisuus
Viimeisin yhteydenotto Maria Kalesnikavalta oli kirje helmikuussa 2023. Sen jälkeen läheisillä ei ole ollut mahdollisuuksia yhteydenottoon, koska kaikki yhteydenpito on estetty.
Ei kirjeitä, ei soittoja, ei tapaamisia. Asianajajallakaan ei ole mahdollisuutta tavata Kalesnikavaa.
– Meillä ei ole vahvistettuja tietoja siitä, miten Marialla nyt menee. Keräämme kaikki tiedonmuruset viimeisen puolentoista vuoden ajalta niiltä naisilta, jotka ovat olleet samassa vankilassa Marian kanssa ja ovat sittemmin vapautuneet, Homitš sanoo.
Katso Kalesnikavan sisaren Tatsjana Homitšin koko haastattelu Itä Nyt -ohjelmasta Katsomosta.
Sisko sanoo läheisten kirjoittavan edelleen toiveikkaina kirjeitä Kalesnikavalle, mutta ymmärtävän, että niitä tuskin toimitetaan perille.
– Olemme kuulleet vankilakavereilta, että Marialle on kerrottu läheisten ja kaikkien muidenkin unohtaneen hänet ja hänen edessään on revitty hänelle osoitettuja kirjeitä ennen kuin hän ehti lukea niitä.
Lue myös: Katso video: Maria Kalesnikava antoi kovaa palautetta Valko-Venäjän presidentistä ennen katoamistaan
Systeemin tavoitteena on vankien murtaminen
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Ryhor Niznikau vahvistaa, että valkovenäläinen vankilajärjestelmä pyrkii kaikin tavoin murtamaan poliittisia vankeja, jotta nämä toimisivat varoittavana esimerkkinä muille hallintoa vastustaville.
– Valko-Venäjällä poliittisia vankeja kidutetaan ja pidetään epäinhimillisissä oloissa. Kuulemme heistä todella harvoin, mikä on myös osa poliittista väkivaltaa.
– Näitä ihmisiä nujerretaan ja kidutetaan, itsekin Valko-Venäjältä kotoisin oleva Niznikau kertoo.
Maria Kalesnkikava (vas.) ja Tatsjana Homitš Minskissä ennen pidätystä.
Lue myös: Kylmä betoniselli ja jatkuvaa kuumetta – näin ihmisoikeusjuristi kertoo kokemuksistaan valkovenäläisessä vankilassa
Presidentin henkilökohtainen kosto
Valko-Venäjän vankiloissa on ihmisoikeusjärjestö Viasnan mukaan tällä hetkellä lähes 1 500 poliittista vankia.
Neljä vuotta sitten pidettyjen vilpillisten presidentinvaalien kaikki presidenttiehdokkaat ovat edelleen telkien takana valkovenäläisessä vankilassa. Heistä ei ole kuultu kuukausiin eikä varmuudella tiedetä, ovatko he edes hengissä.
Lokakuun lopussa Valko-Venäjän diktaattori Aljaksandr Lukašenka väitti BBC:n kirjeenvaihtajalle harkitsevansa vangitun Maria Kalesnikavan armahtamista, jos tämä anoisi sitä häneltä.
Niznikau ei usko siihen. Hänen mukaansa Lukashenkalle kysymys on henkilökohtaisesta kostosta ja hän pitää poliittiset vangit vankiloissa niin kauan kuin on vallassa.
– Lukashenkalle on tärkeää pitää nämä ihmiset vankiloissa kärsimässä. Hän saa tästä jonkinlaista tyydytystä, Niznikau kuvailee.
Maria Kalesnikavan kaltaiset korkean profiilin poliittiset vangit ovat Lukashenkalle kuin Navalnyi Venäjän presidentille Vladimir Putinille eli hän ei ole valmis vaihtamaan heitä vankienvaihdossa.
– Lukashenka on valmis vapauttamaan tavallisia mielenosoittajia. Hän on valmis vapauttamaan niitä, jotka ovat murtuneet, mutta sellaiset ihmiset kuin Kalesnikava eivät murru, Niznikau sanoo.
Kyse elämästä ja kuolemasta
Lukashenka myös kiisti BBC:n kirjeenvaihtajalle, ettei Kalesnikavan perhe saisi muka tavata häntä.
Diktaattori väitti, että jos Kalesnikavan sukulaiset haluaisivat vierailla hänen luonaan vankilassa, Valko-Venäjän viranomaiset "harkitsisivat sitä".
Kalesnikavan sisko Tatsjana Homitš sanoo läheisten yrittäneen kaikkensa, jotta saisivat tavata tai saada yhteyttä Mariaan. Turhaan.
Tällä hetkellä kukaan ei pääse tapaamaan Kalesnikavaa, ei edes hänen asianajajansa.
– Tämä kaikki herättää meissä läheisissä suurta huolta. Mitä tästä eteenpäin tapahtuu? Vetoankin nyt länsimaihin henkilökohtaisesti: toimikaa vankien vapauttamiseksi, koska kyse on elämästä ja kuolemasta, sisar sanoo.
Lue myös: Valko-Venäjän jättimellakat 2020 olisivat voineet muuttaa historian kulkua – ja estää Ukrainan sodan
Unohdettu maa
Valko-Venäjän presidentinvaalit järjestetään näillä näkymin 26. tammikuuta 2025.
Niznikaun mukaan vuoden 2020 kaltaisista hallituksenvastaisista mielenosoituksista on nyt turha haaveilla. Maan hallinto on jatkanut poliittisten vastustajien tukahduttamista siinä määrin, että kukaan ei uskalla enää asettua Lukashenkaa vastaan.
– Ongelma on myös siinä, ettei tällä hetkellä ole ketään haastajaa järjestelmälle. Länsimailla ei ole mitään kiinnostusta tai strategiaa taistella Valko-Venäjän diktatuuria vastaan. Lukashenka on toistaiseksi voitolla, Niznikau havainnollistaa.
Venäjä on edelleen Valko-Venäjän läheinen liittolainen ja tukee voimakkaasti Lukashenkan hallintoa niin poliittisesti kuin taloudellisestikin.
Niznikau ennustaa, että seuraavien viiden vuoden aikana, jos Putin on edelleen vallassa, Lukashenkakin pysyy vallassa.
– Tämä on iso tragedia, koska valkovenäläiset ilmaisivat hyvin selvästi mielipiteensä vuonna 2020 lähtemällä kaduille. He ilmaisivat halunsa elää demokraattisessa valtiossa.
– Valitettavasti Valko-Venäjän kansa jätettiin yksin tämän halunsa kanssa elää vapaassa maassa, Niznikau summaa.