Suomi on täynnä sukutarinoita, joista osa kertoo myös brändien syntymisestä.
Könnien suku osasi valmistaa arvostettuja kelloja, joita tilattiin paitsi kirkkoihin myös muihin arvorakennuksiin.
Könnit rakensivat aikoinaan myös kärryjä, työkaluja ja laadukkaita viinapannuja.
Lue myös: Suomalaisjuomaa hehkutetaan maailmalla: "Ihastuttavan raikasta"
Koskenkorvan kylä on tunnettu Könnin suvun keksinnöistä, jotka saivat alkunsa, kun Jaakko-poika lähti nuorena rengiksi.
– Hän meni Jouppilan taloon missä hän ensimmäisen kerran näki, kuinka vasara tanssii alasimella ja hän ajatteli että tuo on hänen ammattinsa, kertoo Könnin Oltermanni-kunnan mestari-Könni Martti Koskenkorva.
Ensin tehtiin kärryjä, työkaluja ja viinapannuja, sitten käsityö muuttui tarkemmaksi. Syntyivät Könnin kellot, joita voi tänäkin päivänä ihailla niin valtioneuvoston rakennuksen päätykolmiossa kuin Helsingin tuomiokirkon tornissa.
Könnit kehittivät myös seitsenviisarisen kellon, joka ilmoitti paitsi tarkan ajan, myös kuun vaiheet.
– Että justiin tällä tavalla ratkaistua kalenterikelloa ei löydy muualta, että siinä sitten on osoitettu sitä käden kätevyyttä, ajatuksen selkeyttä ja mielikuvituksen korkeaa lentoa.
Koskenkorvalla vaalitaan nyt Könnien perintöä myös viinamuseon voimin.
– Könnit oli todella taitavia metallinkäsittelijöitä ja tekivät hyvät viinapannut, joilla oli hyvä tehdä korkealaatuista viinaa, sanoo Jaakko Koskenkorva, kahdeksannen polven Könni.
Viinankeitto oli tuohon aikaan sallittua – ja järkevää.
Se oli ennen kaikkea mahtava tapa säilöä viljaa. Vilja homehtuu laarissa, mutta kun sen tislaa viinaksi se säilyy ja sillä on helppo käydä kauppaa.
Könnien tarina päättyi vuonna 1865, kun kellontekijöille ei löytynyt enää jatkajia. Sadan vuoden tarinaa halutaan nyt vaalia seuraaville polville.
Kahdeksannen polven Könni löytää paljon tärkeitä teemoja suvun tarinasta.
– Kekseliäisyys ja sitkeä yrittäminen ja se että sukupolvien yli tehdään, mennään kohti parempaa, tullaan paremmiksi niin kyllä se puhuttelee kovasti.