Ukrainan presidentistä Volodymyr Zelenskyistä on tullut sodan myötä koko maailman tuntema hahmo – olemassaolostaan taistelevan kansan kasvot. Kansainvälisellä diplomatialla Zelenskyi on pitänyt huolen länsimaiden tuen jatkumisesta Ukrainalle.
Volodymyr Zelenskyi vannoi vuonna 2019 Ukrainan presidentin virkavalan 41-vuotiaana. Poikkeuksellinen on liiankin varovainen ilmaus siitä, millaisesta taustasta ja miten hän nousi 43 miljoonan asukkaan maan johtoon.
Juristiksi yliopistossa kouluttautunut Zelenskyi ei koskaan työskennellyt alalla, vaan teki politiikkaa edeltäneen uransa viihdebisneksessä näyttelijänä ja koomikkona.
Kvartal 95 -komediaryhmän jäsenenä Zelenskyi niitti mainetta niin Ukrainassa kuin Venäjälläkin. Komediaryhmä koetteli usein myös sovinnaisuuden rajoja ja joitakin sketsejä Zelenskyi on myöhemmin pahoitellut.
Äidinkielenään venäjää puhuva Zelenskyi teki suuren osan viihdeurastaan venäjän kielellä. Zelenskyi näytteli useissa elokuvissa ja Ukrainassa hänet tunnettiin myös Paddington-karhun äänenä.
Presidentin Marijinskyi-palatsiin Kiovassa johtaneen tapahtumasarjan voidaan katsoa alkaneen Kansan palvelija -komediasarjasta, jonka taustalla on vaikuttanut myös Zelenskyin vaimo Olena Zelenska.
Sarjassa Zelenskyi esittää vaatimatonta opettajaa, joka päätyy puolivahingossa presidentiksi, kun hänen oppilaansa julkaisevat videon poliitikkojen korruptiosta ja mädännäisyydestä paasaavasta opettajastaan.
Kun Zelenskyi uudenvuodenaattona 2018 ilmoitti haastavansa istuvan presidentin Petro Poroshenkon, ei moni vielä sillonkaan uskonut tämän olevan tosissaan. Ei siitäkään huolimatta, että hän oli jo noussut monissa kannatuskyselyissä kärkipaikalle.
Zelenskyin presidentinvaalikampanjassa ei juurikaan keskitytty politiikan sisältökysymyksiin, vaan samantapaisiin teemoihin kuin Kansan palvelijassa, kuten politiikan puhdistamiseen korruptiosta ja oligarkkien vaikutusvallasta.
Kansaan viesti muutoksesta upposi ja vaalien toisella kierroksella politiikan noviisi löi Poroshenkon selvästi saaden 73,22 prosenttia äänistä.
Tapasi Putinin pian valintansa jälkeen
Ensimmäisenä tekonaan presidenttinä Zelenskyi hajotti parlamentin, jotta hänen puolueensa Kansan palvelija voisi saada paikkoja uusissa vaaleissa. Niin puolue myös teki saaden yli 43 prosentin kannatuksen ja enemmistön parlamenttiin.
Jo tullessaan valituksi Zelenskyi nousi sotaa käyvän maan johtajaksi, sillä Venäjä oli vuonna 2014 vallannut Krimin ja tuki separatistijoukkoja Itä-Ukrainan sodassa.
Zelenskyi sanoi, että hänen tehtävänsä on neuvotella tulitauosta, menetettyjen aluieiden palauttamisesta ja sotavankien vaihdosta. Syyskuussa 2019 Ukraina ja separatistit toteuttivat vankien vaihdon.
Joulukuussa 2019 vielä tuore Ukrainan presidentti tapasi ensi kertaa kasvotusten Venäjän presidentin Vladimir Putinin. Presidentit keskustelivat Pariisissa yhdessä Ranskan presidentin Emmanuel Macronin ja Saksan liittokansleri Angela Merkelin kanssa.
Samana vuonna Zelenskyi oli maailmalla otsikoissa myös liittyen Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin virkarikostutkintaan.
Puhelussaan Zelenskyin kanssa Trump yritti käyttää Yhdysvaltain aseavun jäädyttämistä vipuvartena, jotta Zelenskyi olisi avannut uudelleen tutkinnan Joe Bidenin pojan Hunter Bidenin liiketoimista Ukrainassa.
"Tarvitsen ammuksia, en kyytiä"
Vuoden 2021 aikana Venäjän uhka alkoi askel askeleelta kasvaa. Maa alkoi lisätä joukkojaan lähellä Ukrainan rajaa.
Länsimaiden tiedustelutiedot olivat alkuvuodesta 2022 jo lähes varmoja siitä, että Venäjä aikoo hyökätä Ukrainaan. Zelenskyi kehotti ukrainalaisia rauhallisuuteen.
Aamuyöllä 24. helmikuuta 2022 pelätty toteutui ja Venäjä aloitti suurhyökkäyksensä Ukrainaan. Hyökkäyksen alkuvaiheessa Venäjä uhkasi vallata Kiovan, mutta Zelenskyi jäi Kiovaan ja valoi uskoa Ukrainan puolustautumiseen hallintokortteleista julkaisemillaan videoilla.
– Taistelu käydään täällä. Tarvitsen ammuksia, en kyytiä, Zelenskyi vastasi kuuluisasti Yhdysvaltojen evakuointitarjoukseen.
Ukraina onnistui torjumaan venäläisjoukkojen rynnistyksen pääkaupunkiin ja ajamaan heidät sen liepeiltä kevään aikana.
Zelenskyi oli heti aktiivisesti yhteydessä länsimaiden johtajiin ja puhui etäyhteydellä eri maiden parlamenteille pyytäen lisää rahallista ja humanitääristä tukea sekä aseistusta.
Sodan ensimmäisten kuukausien jälkeen Zelenskyi alkoi vastaanottaa vieraita Kiovaan. Ensimmäisenä kävi Ison-Britannian silloinen pääministeri Boris Johnson ja myöhemmin lähes kaikki länsimaiden johtajat Yhdysvaltain Joe Bidenia myöten.
Myös Suomen pääministeri Sanna Marin ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö ovat käyneet Kiovassa Zelenskyin vieraina ja Venäjän epäiltyjen sotarikosten tapahtumapaikoilla.
Sodan aikana Zelenskyi on ilmoittanut Ukrainan hakevan niin EU:n kuin Natonkin jäsenyyttä.
Viime vuoden lopussa Zelenskyi poistui maasta ensimmäistä kertaa hyökkäyksen alkamisen jälkeen vieraillakseen Yhdysvalloissa Bidenin vieraana ja puhuakseen kongressille.
Tänä vuonna helmikuussa Zelenskyi vieraili Lontoossa, Pariisissa ja lopulta Brysselissä EU-parlamentissa ja -huippukokouksessa neuvottelemassa uusista tukipaketeista.
Volodymyr Zelenskyistä on tullut olemassaolostaan kamppalevan Ukrainan kansan kasvot.