Korona-ahdistus näkyy jälleen kriisipuhelimissa – "Erityisesti kuuluvat yrittäjät ja tietenkin vanhat ihmiset, jotka todellakin jäivät yksin"

8:10img
Vapaaehtoiset ovat tärkeässä roolissa mielenterveystyössä.
Julkaistu 09.10.2020 11:19
Toimittajan kuva

Tea Manninen

tea.manninen@mtv.fi

Vapaaehtoiset tekevät tärkeätä työtä mielenterveystyössä ja esimerkiksi kriisipuhelimissa.

Huomenna lauantaina vietetään maailman mielenterveyspäivää, jonka teemana on ”vihreää valoa kuuntelemiselle”. Suomen Mielenterveys ry MIELI onkin palkinnut sen kunniaksi eri järjestöjen vapaaehtoisia toimijoita.

MIELI ry:n järjestöjohtaja Sinikka Kaakkurinniemi kertoi MTV:n Uutisaamussa, että vapaaehtoiset toimijat ovat olleet todella auttamishaluisia vaikeina korona-aikoina.

– On löytynyt ihan uusia tapoja auttaa: On oltu ihan konkreettisena apuna ihmisten arjessa, on soitettu ikääntyneille ja yksinäisille, että mitä kuuluu.

Kaakkuriniemi listaa myös, että vapaaehtoiset ovat tietysti myös valtavan määrän työtä kriisipuhelimessa ja -chatissa sekä tehneet digiloikkia ja ohjanneet ryhmiä ilman, että ovat voineet kohdata ihmisiä.

– Vapaaehtoiset ovat vastanneet kriisipuhelimeen 33 000, kun viime vuonna se oli 31 000 vastausta. Se kertoo lisäpanoksesta, mitä on annettu.

Lue myös: Maria Ohisalon nettikolumni: Mielenterveyteen panostaminen maksaa itsensä takaisin

Heikki Vahantaniemi on toiminut jo pitkään vapaaehtoisena.

Hän kertoo, että kriisipuhelimessa kuului keväällä erityisesti ihmisten ahdistus siitä, kun jouduttiin olemaan neljän seinän sisällä. Kesällä ja alkusyksystä koronaa ei juuri kriisipuhelimessa mainittu, mutta nyt se on taas alkanut näkymään ja kuulumaan.

– Erityisesti kuuluvat muun muassa yrittäjät, joilla tuli toimeentulokysymys. Ja tietenkin vanhat ihmiset, jotka todellakin jäivät yksin, kun eivät päässee mihinkään, Vahantaniemi kertoo.

Lue myös: HUS: Suomeen tarvitaan satoja ammattilaisia lisää hoitamaan nuorten mielenterveyttä – "Tilanne on kriittisen vaikea"

Hän huomauttaa, että kriisipuhelimessa ei ole aikarajaa, vaan kaikille annetaan niin paljon aikaa kuin vain tarvitaan.

– Usein riittää 20 minuuttia. Minun henkilökohtainen pisin puheluni on kaksi tuntia, se on toki harvinainen. Toissa yönä oli 45 minuuttia. Että se on sen mukaan, mitä ihminen tarvitsee. Siihen ei ole mitään limittiä.

Tärkeintä ensiapua kriisipuhelimeen soittaville on kuunteleminen.

– Kyllä paras on kuunnella, ja kuunnella sillä tavalla, että henkilö tuntee tulleensa kuunnelluksi ja hän on saanut kertoa sen oman tilanteensa. Vasta sen jälkeen voidaan tehdä jotain muuta, mutta tärkeintä on, että ihminen saa purkaa ne omat tunteensa, miksi hän soittaa.

Katso koko Uutisaamun haastattelu artikkelissa olevalta videolta.

Tuoreimmat aiheesta

Mielenterveys