Kevään koronaepidemia on lisännyt merkittävästi erilaisten auttavien puhelinpalveluiden tarvetta. Erityisen huolestuttavaa on se, että ihmisten itsetuhoiset ajatukset ovat lisääntyneet.
MIELI Suomen Mielenterveys ry:n Kriisipuhelimeen tuli tammi-huhtikuun aikana lähes 83 000 soittoyritystä. Se on lähes 46 prosenttia enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan.
Lasten hätä näkyy puolestaan Apuu-chatissa, jonka SOS-Lapsikylä avasi toukokuun alussa.
– Hirveän usein keskustelujen taustalla kuuluu koronan vaikutukset. Päihteidenkäyttö on lisääntynyt, on lomautuksia, uupumusta, vaikeuksia jaksaa lasten kanssa tai saada palveluja. Monella hoitokontaktit ovat lakanneet koronan takia, vanhukset ovat peloissaan tai ihminen on tyhjän päällä, Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Susanna Winter MIELI ry:stä kertoo.
Soittoja tulee eniten öisin
Kriisipuhelin päivystää neljällä eri kielellä. Alkuvuonna suomenkielinen palvelu muuttui ympärivuorokautiseksi. Yö on kiireisin aika vuorokaudessa, mutta korona-aikaan puheluja on tullut suuria määriä ympäri vuorokauden. Eniten soittavat keski-ikäiset.
Kevään aikana Kriisipuhelimessa on vastattu yhteensä lähes 28 000 soittoon, mikä on 10 000 puhelua enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Vain noin kolmannekseen puheluista pystytään vastaamaan.
Yleisin soiton syy maaliskuun puolivälin jälkeen oli koronaan liittyvä huoli.
– Korona vaikuttaa monen ihmisen pahan olon taustalla. Moni soittajista kokee syvää yksinäisyyttä. Ihmiset kuvailevat kuinka korona ja sen tuoma huoli täyttää pään ja vie hallinnan tunteen.
Ahdistuneisuutta ja masennusta
Huhtikuussa soitoissa korostuivat henkinen paha olo, erityisesti ahdistuneisuus ja masennus, sekä ihmissuhteisiin liittyvät ongelmat.
Myös itsetuhoisten yhteydenottojen määrä kasvoi maalis- ja huhtikuussa, eivätkä ihmisten itsetuhoiset ajatukset ole vähentyneet toukokuussakaan – päinvastoin.
– Toukokuussa itsetuhoisten soittojen määrä on lisääntynyt selvästi. Tässä kuussa itsetuhoisia soittoja on tullut keskimäärin 19 vuorokaudessa. Viime vuonna samaan aikaan niitä tuli keskimäärin 9-10 vuorokaudessa. Itsetuhoisuudesta puhuvat nyt myös ihmiset, jotka eivät ole koskaan aiemmin kokeneet sellaista, Winter kertoo.
Lasten avulle kova tarve
Huolta herättää erityisen paljon se, että itsetuhoisia ajatuksia on jopa hyvin nuorilla lapsilla. Tämä on huomattu SOS-Lapsikylän Apuu-chatissa, joka avattiin vappuaattona.
Chatti on tarkoitettu 7-12-vuotiaille lapsille tilanteeseen, jossa lapsi kokee olonsa turvattomaksi tai uhatuksi kotona ja tarvitsee apua. Vastaajat ovat lastensuojelun ammattilaisia.
– Meille on tullut kolmen viikon aikana yli 3000 yhteydenottoa chatin kautta ja olemme käyneet noin 1500 keskustelua. Chat avattiin koronan takia, koska huomasimme, että lapset jäävät niin yksin. Palvelu on osoittanut lyhyessä ajassa, että sitä olisi tarvittu aikaisemminkin ja sitä tarvitaan myös koronan jälkeen, kehitysjohtaja Kati Palsanen SOS-Lapsikylästä kertoo.
Moni kärsii kiusaamisesta ja peloista
Lapset keskustelevat chatissa hyvin suoraan. He osaavat myös pyytää apua. Chattaajien joukossa on ollut enemmän tyttöjä kuin poikia. Suurin osa on ollut 9-12-vuotiaita.
Pääasiallisesti aiheina ovat olleet kiusaaminen, vanhempien jaksaminen, koronan aiheuttamat huolet ja pelot sekä itsetuhoiset ajatukset.
– Se on yllättänyt, miten paljon pienillä lapsilla on itsetuhoisia ajatuksia. Eikä tämä koronatilanne ole ainakaan helpottanut niitä. Lisäksi on piirtynyt synkkä kuva siitä, miten paljon lapsia kiusataan. Emme ole Suomessa lähelläkään sitä, että koulukiusaaminen olisi taltutettu.
Ongelmat kasautuvat
Suomessa on paljon koteja, jotka eivät ole lapsille turvallisin paikka. SOS-Lapsikylän mukaan ilman koronan aiheuttamaa poikkeustilannettakin noin 70 000 lasta elää Suomessa perheessä, jossa vanhemmalla on alkoholiongelma.
– Usein ongelmat kasautuvat samoille lapsille. Yleensä ongelmat lähtevät kotoa, jos vanhemmilla ei ole voimavaroja tai aikaa pysähtyä kuuntelemaan lasta. Nyt vanhempien huolet ovat kasvaneet koronan takia ja lapset ovat pyytäneet sen vuoksi apua.
– On lapsia, jotka sanovat, että heillä on mitätön olo. Että olisi parempi, kun heitä ei edes olisi olemassa. Tämä kertoo siitä, että aikuiset ovat todella ahdistuneita, Palsanen kertoo.
Palsanen tietää omasta lastensuojelukokemuksestaan, että kun aikuinen on voimaton ja tulevaisuus pelottaa, se heijastuu väistämättä myös lapsiin.
– Lapsi muuttuu näkymättömäksi ja siirtää omat tarpeensa sivuun. Aika paljon on tullut kyselyjä lapsilta, että mitä he voivat tehdä, kun isä vain huutaa tai äiti puhuu rumasti. Yritämme neuvoa lapsia. Vain harvoin vanhemmat tietävät näistä lasten yhteydenotoista.
Päivystäjä soitti hätäkeskukseen
Palsanen on itsekin käynyt Apuu-chatissa kymmeniä keskusteluja lasten kanssa. Välillä hän kysyy lapselta nimeä ja lupaa, että saisi olla yhteydessä lastensuojeluun. Osa lapsista suostuu siihen. Chatin päivystäjät ovat tehneet noin 10 lastensuojeluilmoitusta runsaan kolmen viikon aikana.
Kolme kertaa keskustelujen takia on jouduttu soittamaan hätäkeskukseen. Ne liittyivät lapsen itsetuhoisuuteen.
– Yksi näistä sattui omalle kohdalleni. Lapsi kertoi chatissa minulle, että hänen kaverinsa on sanonut Snapchatissa tekevänsä itsemurhan. Tämä kaveri oli jo esitellyt kuvia viillellyistä käsivarsistaan. Lapsi kertoi onneksi chatissa kaverinsa yhteystiedot, soitin hätäkeskukseen ja poliisi lähti heti paikalle, Palsanen kertoo.
– Vasta 9-vuotias lapsi ei yleensä päädy siihen tilaan, että hän haluaisi tappaa itsensä. Välillä se kertoo huonoista kotioloista, toisinaan jostain muusta.
Traagisista kertomuksista huolimatta SOS-Lapsikylässä ollaan iloittu siitä, että chat-keskusteluissa lapsia pystytään oikeasti auttamaan. Iloa on tuottanut myös se, että lapset ovat innokkaasti tulleet linjoille ja pyytäneet rohkeasti apua.
– Olemme viestineet palvelusta suoraan lapsille. Apuna on käytetty tubettajia, TikTokkaajia ja Instagramia. Vaikuttajia, joita lapset seuraavat.
Apua ei uskalleta hakea
Myös Rikosuhripäivystys laajensi aukioloaikojaan huhtikuun alussa. Etäpalveluiden tarve kasvoi kevään aikana koronatilanteen takia, kun kasvokkaisia tapaamisia ei ole voinut järjestää normaaliin tapaan.
Viime vuonna huhtikuun alun ja toukokuun puolivälin välisenä aikana Rikosuhripäivytykseen soitettiin 260 kertaa, tänä vuonna vastaavana aikana 480 kertaa.
Perheiden vaikeat tilanteet ja huoli pitkittyneistä rikosprosesseista sekä ylipäätään epävarmuus ja huoli tulevaisuudesta näkyvät Rikosuhripäivystyksen asiakkaiden yhteydenotoissa.
– Pelkona on, että perheväkivalta on lisääntynyt, mutta ihmiset eivät uskalla hakea apua tai he eivät halua kuormittaa järjestelmiä. Apua on kuitenkin saatavilla matalalla kynnyksellä ja sitä kannattaa hakea, Rikosuhripäivystyksen toiminnanjohtaja Leena-Kaisa Åberg sanoo.
Lääkäriin kannattaa mennä
Åbergin mukaan ihmisten ei ole ollut korona-aikaan esimerkiksi mahdollista mennä kotoa turvaan sukulaisten tai ystävien luokse kuten aiemmin, jos kotona tilanne on vaikea.
– Korona valitettavasti vaikuttaa siten, että ihmiset eivät välttämättä pääse hakemaan apua. Jos tilanne kotona on kiristynyt ja myös rikoksentekijä on siellä, niin uhrin voi olla vaikea lähteä. He eivät välttämättä edes uskalla soittaa.
Joidenkin rikosten, kuten seksuaalirikosten, kohdalla olisi erittäin tärkeää, että uhri käy lääkärissä. Nyt poikkeusaikana osa uhreista jättää kuitenkin lääkärikäynnin väliin.
– Lääkärintodistuksella on iso merkitys uhrin oikeusturvan ja oikeudenkäynnissä määrättävien vahingonkorvausten takia. Kannustamme hakemaan palveluita, koska niitä on kyllä saatavilla, Åberg sanoo.
Kriisipuhelin päivystää numerossa 09 2525 0111 suomen kielellä 24/7.
SOS-Lapsikylän Apuu-chat 7-12-vuotiaille lapsille löytyy osoitteesta apuu.fi.
Rikosuhripäivystys 116 006 palvelee suomeksi ma–pe klo 9–20 sekä ruotsiksi ma-pe klo 12–14.