Suurin osa MTV Uutisten kyselyyn vastanneista sairaanhoitopiireistä katsoo, että jäljitys on joko erittäin tehokas tai melko tehokas toimenpide koronaviruksen pysäyttämiseksi. Keski-Pohjanmaan sote-alueella on koettu pari suurta ja nopeaa epidemian ryöpsähdystä.
– Jäljityksellä on pystytty jarruttamaan epidemian huippuja ja vähentämään jatkotartuntojen määriä selvästi, sanoo infektioylilääkäri Marko Rahkonen.
Jäljittäminen sitoo toki henkilöstöä: pienessä sairaanhoitopiirissä enimmillään 15 hoitoalan ammattilaista ja muutama lääkäri on ollut kiinni jäljityksessä. Toisaalta heidän toimenkuvansa on ollut laaja.
– Jäljitystä tekevät hoitajat ovat samalla hoitaneet kotieristyksessä olevien kontaktointia, karanteenin valvontaa, tartunnan saaneiden hoitoonohjausta ja ajanvarausta. Eli käytännössä on saatu aika tehokkaasti käytettyä se henkilöstöresurssi, mikä jäljityksessä on kiinni, arvioi Rahkonen.
Lue myös: MTV Uutisten kysely: Sairaanhoitopiirit pitävät koronajäljitystä yhä tehokkaana keinona, vaikka suuret kaupungit vaativat siitä luopumista
Henkilöstö on riittänyt silloinkin, kun tartuntoja ilmeni lyhyessä ajassa paljon.
– Henkilöstö on joustanut, jolloin työt on saatu tehtyä silloin, kun se on ollut järkevää.
Jäljityksessä kiinni olevan henkilöstö huolehtii myös hoitoon ohjauksesta ja tarvittaessa ajanvarauksista.
"Ei omia sääntöjä"
Samoilla linjoilla on Kainuun sairaanhoitopiirin johtaja Maire Ahopelto. Alueella on nytkin runsaasti tartuntoja, samaan aikaan väestöpohja on ikääntynyttä ja etäisyydet ovat pitkiä. Hänen mukaansa jäljitys on ollut – ja on tälläkin hetkellä – tehokasta ja tärkeää. Hän myös huomauttaa, että koronavirustauti on luokiteltu tartuntalaissa yleisvaaralliseksi epidemiaksi.
– Niin kauan kuin tämä määritelmä on voimassa, tartunnan jäljitykseen tulee panostaa. Ja me tiedämme, että toiminta on ollut erittäin tehokasta tartuntojen leviämisen ehkäisyssä, sanoo Ahopelto.
Hän ei lämpene myöskään sille ajatukselle, että alueet voisivat itsenäisesti päättää jäljityksen tekemisestä tai tekemättä jättämisestä.
– Ei missään nimessä. Tarvitsemme yhteiset valtakunnalliset ohjeet ja määräykset lain tulkinnoista ja siitä, miten tämä hoidetaan valtakunnallisesti. Ja kaikki alueet noudattavat samoja sääntöjä, linjaa Ahopelto.
Jäljityksessä on ollut enimmillään viitisentoista hoitoalan ammattilaista.
Samaa mieltä on Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri.
– On nähty, että nämä tilanteet, mitä tapahtuu lähialueilla ja naapurialueilla, heijastuvat kuitenkin laajemmalle. Näkisin, että tämä asia pitää tehdä linjassa koko Suomen osalta, sanoo Marko Rahkonen.
Hän huomauttaa, että jäljityksen osalta rokotuskattavuuden kasvaminen ja sitä kautta epidemian laantuminen muuttavat tilannetta.
– Nyt kun yhteiskuntaa ollaan avaamassa aika laajasti, jäljityksellä tehtävän työn merkitys ehkä pienenee, arvioi Rahkonen.
Infektioylilääkäri Marko Rahkonen pitää jäljitystä tartunnan leviämisen kannalta olennaisena toimena.