Koronajäljittäjien työ jatkuu ainakin kevääseen – nyt kohteena tartuntaryppäät

STM:n terveys- ja turvallisuusosaston päällikön Taneli Puumalaisen mukaan  tartunnanjäljitys on yksi tehokkaimmista tavoista hallita epidemian leviämistä.

– Tartunnanjäljitystä kannattaa jatkuvasti kohdentaa siten, että jäljitys on mahdollisimman ajantasaista ja siitä saadaan paras vaikuttavuus jatkotartuntojen estämiseen.

Puumalaisen mukaan avainasemassa ovat kuntien ja sairaanhoitopiirien tartuntataudeista vastaavat lääkärit, jotka tuntevat parhaiten oman alueen tilanteen ja voivat kohdentaa jäljitystä epidemiatilanteen ja resurssien mukaan.

– Suomi on onnistunut jäljityksessä monia muita maita paremmin Euroopan tautikeskuksen arvio mukaan.

STM:n  johtaja Pasi Pohjola lisää, että jäljitystä tehdään Euroopassa yhä laajasti, eikä Suomessakaan ole olemassa suunnitelmia jäljityksestä luopumiseksi lähiaikoina.

– Mitään tarkkaa aikataulua sille ei pysty antamaan, tietysti siinä vaihessa jos rokotukset toimii ja kattavuus on korkea ja tapausmäärät ovat hyvin pieniä – niin silloin  jäljitys ja testaaminen on satunnaista ja muuttuu sen kaltaiseksi mitä monissa muissa yleisvaarallisissa taudeissa tehdään.

Pohjolan mukaan siinä voi tulla paikallisia eroja riippuen epidemiatilanteesta eri puolilla maata.

– Jäjitystä kohdistetaan ja priorisointia voi tehdä, jos resurssit ovat tiukoilla. Vähillä resursseilla jäljitys kohdennettaan sinne, missä on iso riski. Jatkamme työtä jossain määrissä ainakin kevääseen.

STM:n mukaan epidemiatilanteen muuttuessa toimintaa sovitetaan, mikä on tarpeellinen määrä.

– Jos tuloksia ei synny ja sairaalahoito kuormittuu liikaa, pitää paukkuja lisätä.

STM ei ole ollut yllättynyt tilanteen huonontumisesta, kun kontaktit lisääntyivät eikä rokotekattavuus ollut vielä korkealla.

– Tälläinen skenaario oli meillä tiedossa. Jossain määrin rajoituksia on purettu jossain määrin etukenossa. Onneksi tartuntamäärät näyttäisivät kääntyneen jo alaspäin,  toteaa Pohjola.

Pohjola muistuttaa lopuksi, että alueiden tulee ottaa rajoituksia käyttöön, jos tartunnat lähtevät nousuun.

Turussa ei ole ruuhkaa

Turussa on tällä hetkellä hyvä tilanne jäljityksessä ja uudet koronaan sairastuneet pystytään kontaktoimaan nopeasti ja samoin heille altistuneet pystytään kontaktoimaan nopeasti. Turussa jäljityksen työntekijät työskentelevät koronayksikössä, missä on  25 työntekijää, mutta yksikössä on myös keikkalaisia. 

– Pääsääntöisesti jäljittäjän puheluihin vastataan, mutta haasteita on jonkin verran vieraskielisten kontaktoinnissa tai tilanteissa, joissa esimerkiksi puhelinnumero ei ole käytössä. Emme aina tavoita altistuneita, kertoo ylilääkäri Jutta Peltoniemi Turusta.

Peltoniemen mukaan yksi syy tähän on, että puhelinnumeroihin on tullut virheitä.

– Tapausmäärät ovat onneksi pienemmät eikä altistuneita ole ollut paljon.

Peltoniemen mukaan jäljitystä on koko pandemian ajan kehitetty ja eri väestöryhmille on kehitetty erilaisia malleja, joiden avulla toimintaa kohdistetaan nopeasti epidemiaryppäisiin. Turussa vieraskielisten osuus on epidemiajan ollut korostunut ja siksi toimiva tulkkiyhteistyö on ollut todella tarpeellista.

 – Tartunnanjäljitys on osa epidemian hallintaa. Toki kun rokotuskattavuus paranee, tartunnanjäljityksen merkitys laaja-alaisesti vähenee, mutta siitä on edelleen hyötyä kohdennetusti epidemiaryppäissä sekä erityisesti suuren riskin altistustilanteissa, lisää Peltoniemi.

Viime kesänä Turussa oli haasteita 20-24 vuotiaiden isoissa altistuksissa, koska tällä ryhmällä on paljon sosiaalisia kontakteja. Peltoniemen mukaan tilanne on muuttunut, sillä tämän ryhmän rokotekattavuus on jo 83 prosenttia.

Tartunnanjäljitystä on hybridistategian mukaisesti tehostettu kohdistamalla jäljitys ruuhkassa suuren leviämisriskin tilanteisiin kuten hoivakoteihin ja työpaikoille sekä isoihin epidemiaryppäisiin.