Koronajäljitys sakkaa ja hyöty kyseenalaistetaan – onko resursseja nielevän järjestelmän ylläpidossa järkeä?

MTV Uutiset kertoi torstaina naisesta, joka oli saanut tietää tekstiviestitse, että hänen koronakaranteeninsa oli päättynyt kolme viikkoa sitten. Itse karanteenista hän ei koskaan saanut tietoa.

Varsinkin Uudellamaalla koronajäljitys on heikossa hapessa, sillä vain 34:ssä prosentissa tapauksista selviää tartunnan alkuperä, kertoo sosiaali- ja terveysministeriö STM:n strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki.

Tartunnanjäljityksessä on viivettä, toteaa Helsingin epidemiologisen toiminnan ylilääkäri Sanna Isosomppi MTV Uutisille.

– Se on nyt tällä hetkellä totuus, Isosomppi myöntää.

Kaiken lisäksi tartunnanjäljityksen merkitys tartuntaketjujen katkaisussa on jäänyt hyvin pieneksi, HUS:n ylilääkäri Asko Järvinen sanoo MTV Uutisille.

Lue myös: Tyly esimerkki koronajäljityksen hitaudesta: Aktiivisesti lomaillut nainen sai tietää, että karanteeni oli päättynyt 3 viikkoa sitten – ei saanut koskaan tietää olevansa karanteenissa

Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen kyseenalaistikin jo jäljityksen järkevyyden. Jäljitys imee Viljasen mukaan resursseja muualta ja pidentää jonoja esimerkiksi lasten palveluissa.

Helsingin kaupungin ylilääkärin mukaan jäljityksellä on kuitenkin myös puolensa.

– Tartunnan saaneet saavat tiedon 2–3 vuorokauden aikana. Toki sekin aika on ollut viime aikoina hieman pidempi, mutta olemme pystyneet kuromaan sitä. Se on tapa, jolla myös monille altistuneille saadaan tieto, Isosomppi sanoo.

Käytännössä kyse on siitä, että positiivisen testituloksen saaneet itse ilmoittelevat läheisilleen ja muille tapaamilleen ihmisille tartunnastaan. Nämä ihmiset sitten puolestaan ainakin teoriassa joko hakeutuvat koronatestiin tai välttävät kontakteja.

– Tapausmäärät ovat olleet korkeita ja työtä on ollut paljon, Isosomppi perustelee viiveiden kasvua.

Altistuneita jaotellaan

Näyttääkin siltä, että yhteydenottoja altistuneisiin on alettu priorisoida. Tartunnan saaneen lähipiiriin otetaan yhteyttä ensin, muihin myöhemmin.

– Ne, joilla on suurin riski (saada jatkotartunta), pyritään asettamaan karanteeniin, Helsingin kaupungin ylilääkäri Isosomppi kertoo.

Vähemmän kiireisiksi tapauksiksi lasketaan ne, joiden altistumistilanne on ollut ”hieman erilainen”. Tällä tarkoitetaan Isosompin mukaan käytännössä esimerkiksi henkilöitä, jotka eivät asu samassa taloudessa tartunnan saaneen kanssa.

Viikolla 32 karanteeniin asetettiin ennätyksellinen määrä suomalaisia eli 12 108.

Luovutaanko jäljityksestä?

Syksyllä on luvassa Sanna Marinin (sd.) hallituksen uudistettu koronastrategia. Sen Isosomppi odottaa ottavan kantaa myös jäljityksen toteutukseen.

– Ennen strategiankin päivitystä pitää miettiä, mikä on jäljityksen kapasiteetin paras kohde. Onko tapauksia, joissa riski on pienempi? Tietyissä ympäristöissä jäljitys pitää keskittää lähikontakteihin, hän arvioi.

Jo nyt yksi asia on helpottanut koronajäljittäjien työtä. Isosomppi kertoo, että THL:n ohjeistus on, että altistunutta ei tarvitse asettaa karanteeniin, jos henkilö on joko saanut kaksi rokoteannosta, sairastanut koronan viimeisen puolen vuoden aikana tai sairastanut koronan yli puoli vuotta sitten ja saanut yhden rokoteannoksen.

Onneksi rokotuskattavuus nousee, Isosomppi toteaa. Hallitus on asettanut rokotuskattavuustavoitteen korkealle, 80–90 prosenttiin. Voitaisiinko jäljityksestä luopua rokotuskattavuuden nousun myötä?

– Se on kansallisen tason asiantuntijoiden määriteltävissä. Jos on ikänsä puolesta rokotuksiin kuuluva, niin suosittelen lämpimästi rokotuksen ottamista, Isosomppi ohjeistaa.

Lue myös: Suuret kaupungit syyttävät hallitusta koronalupausten pettämisestä, samaan aikaan jäljitys on pahasti jäljessä – "Tämä johtaa peruspalveluiden jonoihin"

Lue myös: Helsinki aikoo kokeilla koronapassia – pormestari Vartiainen kritisoi viivettä: "Olisi pitänyt valmistella jo viime talvena"