Kansantalouden työpäiväkorjattu tuotanto romahti huhtikuussa 7,9 prosenttia vuoden takaisesta, kertoo Tilastokeskus. Koronakriisi iski huhtikuussa täydellä voimalla talouteen.
Danske Bankin ekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan Suomen talouskehitys oli huhtikuussa kuitenkin vahvempaa kuin ennusteissa.
– Suomessa koronaepidemia ei ehtinyt missään vaiheessa kiihtyä kovin laajaksi, mikä mahdollisti ensimmäisen tautiaallon nujertamisen ilman, että koko talouden toimintaa olisi tarvinnut sulkea samassa laajuudessa kuin monissa Euroopan maissa, Appelqvist kirjoittaa kommentissaan.
Tappiot rajoittuvat lähinnä kulutuskysynnän supistumiseen rajoitetuilla toimialoilla, kuten ravintoloissa ja erikoiskaupassa.
Tilastokeskuksen mukaan palvelut supistuivat huhtikuussa noin 10 prosenttia vuoden takaisesta.
– Sen sijaan teollisuudessa ja rakentamisessa huhtikuu meni vielä siedettävästi, eikä laajoihin tehtaiden tai työmaiden sulkemisiin jouduttu turvautumaan, Appelqvist kertoo.
Jalostuksessa eli teollisuudessa ja rakentamisessa miinusta kertyi noin 3 prosenttia. Alkutuotanto laski noin 5 prosenttia.
– Myöskään matkailun supistuminen ei vaikuta Suomeen yhtä kielteisesti kuin Etelä-Euroopan verrokkimaihin, Appelqvist huomauttaa.
Huhtikuun luvut saattavat vielä tarkentua alaspäin
Tilastokeskus tarkensi myös maaliskuun lukuja. Tarkennettujen tietojen mukaan tuotanto putosi 5,7 prosenttia, kun aiempi luku oli –2,7 prosenttia.
Koronakriisi löi talouteen jo maaliskuun jälkipuoliskolla erilaisten rajoitusten vuoksi.
Helmikuussa kansantalouden tuotanto oli vielä prosentin ja tammikuussa 1,5 prosentin nousussa.
Kausitasoitettuna tuotanto laski huhtikuussa 2,1 prosenttia maaliskuusta.
Appelqvist varoittaa, että suhdannekäänteissä tilastoilla on usein vaikeuksia pysyä tahdissa. Saattaa hyvinkin olla, että myös huhtikuun tiputus jyrkkenee vielä tulevissa julkistuksissa, hän arvioi.